Avoimen opinnot tuottavat motivoituneita tutkinto-opiskelijoita
Avoimesta yliopistosta tutkintokoulutukseen siirtyessään opiskelijoilla on yleensä jo hyvä määrä opintopisteitä, usein myös hyvin arvosanoin suoritettuna. Lisäksi akateemiset taidot, kuten tieteellinen kirjoittaminen ja lähdekriittisyys, ovat jo hallussa.
– Tutkintokoulutukseen pyrkivät opiskelijat tietävät, mihin hakevat, koska heillä on kokemusta niin tieteenalasta kuin korkeakouluopiskelusta. Avoin yliopisto antaa mahdollisuuden testata, mihin on ryhtymässä ja mihin omat rahkeet riittävät, suunnittelija Katriina Mäkinen Turun yliopistosta sanoi työpaketti 2:n tapaamisessa. Turun yliopisto on mukana Toinen reitti yliopistoon -hankkeen kaikissa kolmessa työpaketissa.
Opiskelijavalinnan kannalta Toinen reitti yliopistoon -hankkeen reittien tarkoitus on, että avoimessa yliopistossa tehdyt opinnot mittaavat opiskelijan osaamista niin sisällön kuin akateemisten taitojen osalta. Avoimen yliopiston reitin läpi menneen opiskelijan ei tarvitsisi mennä enää valintakokeeseen, vaan hän voisi tulla valituksi tutkinto-opiskelijaksi aiempien opintojensa perusteella.
Vaihtoehtoiset reitit yliopistoon poistavat painetta todistusvalinnalta niiden osalta, jotka ovat havahtuneet korkeakoulujen valintakriteereihin vasta lukion tai ammatillisen koulutuksen loppusuoralla. Kenties kiinnostava ala ei ole vielä selvillä toisen asteen alussa saati kirkastu täysin vielä sen aikanakaan. Todistusvalinta tarjoaa mahdollisuuden tunnollisille, hyville opiskelijoille, mutta toisaalta se voi stressata samoja nuoria.
– Tunnollisten tyttöjen riski uupua kasvaa lukiossa. Lisäksi pojat ovat häviämässä, jos he ryhtyvät petraamaan arvosanojaan liian myöhään. Tiedon vieminen kehittämistämme reiteistä nuorille on tärkeää, etteivät nuoret jää vain kertaamaan lukiota, Alkio-opiston rehtori Jaana Laitila toteaa. Alkio-opisto on mukana työpaketti 2:n historian ja kauppatieteiden reiteissä.
Ylioppilaskokeiden muuttuminen niin sisällöllisesti kuin teknisesti paperisesta digitaaliseksi tuo myös omat haasteensa kirjoitusten uusimiseen. Kokeet ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmenen aikana.
– Toivottavasti opinto-ohjaajat välittävät nuorille viestiä avoimen yliopisto-opetuksen mahdollisuuksista, Mäkinen sanoo. Yhteys opoihin onkin jo olemassa, sillä Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Armi Nurmi on TRY-hankkeen ohjausryhmän jäsen.
Jaana Laitila ja Katriina Mäkinen kuvaavat väyläopintoja opiskelijan määrätietoisena sijoituksena tulevaan, sillä opintoihin käytetty aika on tietysti jostain muusta pois – mutta kuten yleisesti tiedetään, sijoituksen tehtävänä on tuottaa voittoa. Opinnot voivat antaa paljon sisällön ohella myös vertaistuen ja kokemusten jakamisen kautta. Opiskeluryhmiin voi kuulua eri-ikäisiä ja hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Erilaisten kokemusten yhdistyminen on itsessään arvokasta.