Avoimen väylä on monien mahdollisuus, mutta sen maksullisuus puhuttaa

Toinen reitti yliopistoon -hankkeen kevätwebinaarissa 23.4.2020 käsiteltiin avoimen väylän kehittämisen aikana pintaan nousseita teemoja: Mikä olisi avoimen väylän osuus yliopistojen opiskelijavalinnoissa? Mitkä ovat toimivan väylän elementit? Pitäisikö väylän olla maksuton ainakin osalle hakijoista? Aiheista keskustelivat niin avoimen väylän kehittämisen parissa työskentelevät kuin ministeriön sekä opiskelijajärjestöjen edustajat.

Koronakriisi on asettanut avoimen väylänkin uuteen valoon. Toinen reitti yliopistoon -hankkeen (TRY) projektipäällikkö Paula Savela totesi huhtikuisessa Marginaalista mahdollisuudeksi -webinaarissa, että poikkeustilanteen aikana avoimen yliopiston rooli on entistä tärkeämpi. Avoimet yliopisto-opinnot sekä tutkintokoulutukseen pääsyyn tähtäävä avoimen väylä tarjoavat kaikille avointa korkeakoulutusta ja samalla usein myös etäopintomahdollisuuksia.

Eri tahojen edustajat totesivat webinaarissa avoimen väylän perusidealtaan luotettavaksi opiskelijavalintatavaksi. Maksullisuus ja opintososiaalisten etujen puute todettiin sen keskeiseksi haasteeksi, mutta avoimiin yliopisto-opintoihin perustuvaa opiskelijavalintaa pidettiin toimivana tapana osoittaa edellytyksiään yliopisto-opiskeluun.

“Avoimen väylä toisi turvaa epävarmuuteen esimerkiksi tämän kevään abeille, jotka ovat olleet monien haasteiden edessä. Välivuoden voi käyttää mielekkäällä tavalla aloittamalla yliopisto-opintoja avoimen väylällä”, TRY-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso sanoi.

Avoimen väyliä on jo noin 250

Marja-Leena Laakson mukaan TRY on antanut toivotun sysäyksen avoimen väylän kehittämiseen. Samalla on lisätty hakuvaihtoehdon näkyvyyttä ja tunnettuutta. Lisäksi yhteiskunnalliset tarpeet ovat lisänneet eri alojen, kuten tietojenkäsittelytieteen suosiota, kertoi Jenni Krapu Helsingin yliopistosta. Hän on näyttöreittiä kehittävän työryhmän koordinaattori TRY-hankkeessa.

Kasvava tietoisuus ja työelämän tarpeet näkyivät myös kevään 2020 avoimen väylältä hakevien määrissä. Monissa yliopistoissa, kuten Vaasassa ja Jyväskylässä hakijamäärä tuplaantui, joten vaihtoehtoisille reiteille on kysyntää. Valtakunnallisesti väyliä on jo 250 hakukohteeseen.

Avoimen väylä Jotta tarjonta olisi kysynnän mukaista, tarvitaan jo olemassa olevien väylien kehittämistä ja uusien luomista. Muun muassa Oulun yliopisto on lisännyt väylien määrää kolmesta yli kahteenkymmeneen hankkeen aikana.

“Toinen reitti yliopistoon -hankkeen päättymisen jälkeen on tärkeää varmistaa avoimen väylän kehittämistyön jatko kaikissa yliopistoissa”, Paula Savela viitoitti avoimen väylän kehittämisen tulevaisuutta.

Kolmas reitti yliopistoon

Väylien toivotaan laajenevan jonkin verran nykyistä suuremmaksi sisäänottomäärältään, sillä tilastojen valossa väylä on monissa hakukohteissa vielä “kapea puronen”, kuten yliopistonlehtori Hannele Porkka Helsingin yliopistosta kuvasi asiaa. Aloituspaikkoja on käytännössä vain muutamalle, usein alle kymmenelle opiskelijalle.

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä kertoi webinaarissa, että UEFissa avoimen väylästä on kehitetty viimeisen 10 vuoden aikana kolmas reitti yliopistoon todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle. Esimerkiksi julkisoikeuden väylältä valittiin viime vuonna 88 hakijaa. Merkittävän kokoisia väyliä on myös Aalto-yliopiston tekniikan alalle (100 aloituspaikkaa) sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun (50 paikkaa). Lisäksi avoimen väyliä on myös sellaisiin yliopistojen hakukohteisiin, joihin valitaan kaikki hakukelpoiset.

Määtän mukaan väylä on myös mahdollisuus saada yliopistoon erilaisilla taustoilla olevia opiskelijoita. Se on luonteva hakutapa esimerkiksi työelämässä oleville hakijoille, joilla on jo toinen tutkinto ja usein myös työkokemusta.

Avoimen väylältä valitut opiskelijat menestyvät Määtän mukaan hyvin tutkinto-opinnoissaan. Tämän näkyy esimerkiksi UEFin oikeustieteiden laitokselta valmistuneiden määrässä verrattuna muihin opiskelijavalintatapoihin: vuonna 2012 opintonsa aloittaneista oli syksyyn 2019 mennessä valmistunut suhteellisesti eniten avoimen väylältä hakeneita.

Avoimen väylä opiskelijavalinnan kokonaisuudessa

Suhtautuminen avoimen väylään osana opiskelijavalintaa vaihtelee. Enemmistö TRY-webinaarin osallistujista kannatti väylälle jopa 15 prosentin osuutta opiskelijavalinnoista, mutta samalla sen pelätään kaventavan esimerkiksi valintakokeiden osuutta, jota pidetään maksuttomana tai ainakin väylää edullisempana vaihtoehtona.

Ratkaisuna esitettiin, että avoimen väylä pitäisi nähdä osana suomalaisen koulutustason nostoa. Sen sijaan, että väylä veisi paikkoja todistusvalinnalta ja valintakokeelta, korkeakoulujen aloituspaikkamääriä olisi nostettava.

“Menestymisemme yhteiskuntana perustuu siihen, että meillä on osaamista. Tänä keväänä 82 000 haki yliopistoon ja tarjolla oli noin 22 000 paikkaa. Meillä on vielä tilaa avoimen väylälle. Kenties opiskelupaikkojen määrää pitäisikin lisätä jo olevien paikkojen päälle”, Marja-Leena Laakso ehdotti.

Tapio Määtän mukaan koulutustason noston ohella jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien rakentamisella on merkitystä avoimen väylän kehittämisessä. Jotta väylä saadaan toimivammaksi, sen tunnettuutta täytyy parantaa ja valintaperusteita yhdenmukaistaa. Avoimen väylän tulevaisuus riippuu myös yliopistojen strategisista valinnoista.

Avointen yliopisto-opintojen heikompi laatu on pelkkä myytti

Avoimen yliopiston opetuksen laadusta on käyty myös keskustelua. Yllättävän moni ei tiedä, että avoimissa yliopistoissa ja niiden yhteistyöoppilaitoksissa opiskellaan pesunkestäviä yliopisto-opintoja, jotka perustuvat tiedekuntien opetussuunnitelmiin. Opinnot ovat yhteismitallisia tutkinto-opiskelijoiden opintojen kanssa eli laadultaan ja vaativuudeltaan samanlaisia.

“Avoimen opiskelijoiden, kesäyliopistojen opiskelijoiden ja kansanopistojen opiskelijoiden suoritukset tulevat samaan tenttipinoon kuin UEFin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tentit”, Määttä kertoo. “Me vaadimme samaa kuin tutkinto-opiskelijoilta, sillä avoimen opinnot ovat tutkintokoulutukseen pääsemisen ehtona.”

Laatukeskustelu on 90-lukua

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYLin hallituksen jäsen Paula Karhunen totesi webinaarin paneelissa, että “laatukeskustelu on 90-lukua”. Koulutusleikkaukset ovat estäneet innovointia, mutta niiden vaikutuksessa ei ole kyse yksin avoimesta yliopistosta.

Toimivan väylän elementit

Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa on kartoitettu erilaisten selvitysten avulla, mitkä ovat tärkeimmät elementit avoimen väylien kehittämisessä. Rakennetta esittelivät webinaarissa hankkeen työryhmien toimijat Ulla Kekäläinen (UEF), Jenni Krapu (Helsingin yliopisto), Piia Leppämäki (JYU) ja Nina Haltia (Turun yliopisto).

Keskeinen väyläelementti ovat opinnot, joihin opiskelijavalinta lähtökohtaisesti perustuu avoimen väylältä haussa. Opintojen ympärille kietoutuu kuitenkin asioita, joita kehittämisessä täytyy huomioida.

Toimivan väylän elementit

Esimerkiksi avoimen väylän valintaperusteet ja hakukelpoisuusvaatimukset ovat yksi elementti: niissä kuvataan muun muassa, kuinka paljon tarvitaan opintopisteitä, millainen opintomenestys vaaditaan, miten haku pisteytetään ja montako hakukelpoista valitaan tutkintokoulutukseen. Lisäksi valintaperusteiden tulisi olla selkeästi muotoiltuja, jotta niiden sisältö on ymmärrettävä hakijalle.

Avoimen väylän elementtien kehittämiseksi tarvitaan myös vuorovaikutusta avoimen yliopiston, tiedelaitoksien sekä opinto- tai hakijapalveluiden välillä.

“Valintaperusteiden osalta pitää tasapainoilla sen suhteen, että haku olisi mahdollisimman tasapuolinen eri ryhmille”, yliopistonopettaja Piia Leppämäki kertoo. Hän on ollut mukana Jyväskylän yliopiston kauppatieteiden väylän kehittämisessä.

Väylän osa-alueita ovat myös tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä opintojen pedagoginen kehittäminen. Toimiva avoimen väylä tarvitsee siis sekä laadukkaat opiskelijapalvelut, jotka tarjoavat oikea-aikaista tietoa ja tukea, että soveltuvia pedagogisia ratkaisuja. Elementtien kehittämiseksi tarvitaan myös vuorovaikutusta avoimen yliopiston, tiedelaitoksien sekä opinto- tai hakijapalveluiden välillä, Leppämäki muistuttaa.

Panelistit: Tulisiko avoimen väylän opiskelun olla maksutonta?

TRY-webinaarin paneelissa pohdittiin muun muassa avoimen väylän opintomaksuja ja opintososiaalisia etuja. Keskustelussa olivat mukana OKM:n neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, SAKKI ry:n puheenjohtaja Elias Tenkanen, SYLin hallituksen jäsen Paula Karhunen sekä tohtorikoulutettava Soila Lemmetty Jyväskylän yliopistosta. Keskustelua luotsasi Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen.

Aikanaan avoimen väylältä yliopistoon päässeen Lemmetyn mukaan väyläopintojen kannattaisi olla maksuttomia, jos avoimen väylästä konseptoidaan oma kokonaisuutensa. Näin hakija olisi samalla viivalla muiden hakijoiden kanssa. Kaikkien avointen yliopisto-opintojen ei tarvitsisi kuitenkaan olla maksuttomia, sillä niitä käytetään myös esimerkiksi työelämän osaamisen täydentämiseen, Lemmetty sanoo.

Hiltusen mukaan opiskelijan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannalta kustannuksilla ei saisi olla vaikutusta siihen, kuka pääsee opiskelemaan korkeakouluun. Samoilla linjoilla olivat myös Tenkanen ja Karhunen.

Opintososiaaliset edut askarruttavat

Paneelissa käsiteltiin myös opintososiaalisia etuuksia. Opiskelun eri tukimuodot, kuten opintotuki, eivät ulotu avoimen korkeakoulutuksen piiriin – poislukien opiskelu kansanopistoissa.

MaksullisuusAvoimia yliopisto-opintoja on joissain tilanteissa mahdollista opiskella ansiosidonnaisilla aikuiskoulutustuella ja työttömyysetuudella, mutta Soila Lemmetty muistutti, että väyläopiskelijat ovat usein näiden ulkopuolella.

Virpi Hiltusen mukaan avoimen väylä kuuluu taloudellisena kehittämiskohteena jatkuvan oppimisen uudistukseen ja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen viitekehykseen.

Paula Karhunen esitti perustuloa ratkaisuksi väyläopiskelijoiden opintososiaalisten etuuksien osalta.

“Ratkaisuna voisi lähteä kohti esimerkiksi perustuloa. Opiskelijat kannattaisi ottaa mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen, jotta mahdollisimman moni suomalainen on saman järjestelmän piirissä. Näin päästään eriarvoistavista rakenteista eroon.”

Elias Tenkasen mukaan maksuton väyläkään ei ole täysin ongelmaton.

“Jos eri tukimuotojen lisäämistä avoimen väylälle harkitaan, se kaventaa eroa tutkinto-opiskelijoiden ja avoimen yliopiston opiskelijoiden välillä. Onko se tavoite? Mikä tällöin on maksuttoman avoimen väylän ja tutkinto-opiskelun ero?” kysyy Tenkanen.

Ei oikoreitti laiskoille

Avoimen väylästä on paljon tietoon perustuvia, punnittuja näkökulmia niin sen puolesta kuin vastaan, mutta toisaalta siitä esitetään myös näkemyksiä, jotka perustuvat liian vähäiseen ja väärään tietoon, ohjausryhmän puheenjohtaja Marja-Leena Laakso totesi tiivistäessään webinaari-iltapäivän ajatuksia.

“Tämä ei ole laiska oikopolku, vaan opiskelijat ovat yleensä äärimmäisen sitoutuneita”, Laakso sanoi. Laakson mukaan avoimen väylää on tärkeää kehittää tutkimuksen avulla opiskelijoiden jaksamista tukevaksi.

“Avoimet yliopistot ovat näissä asioissa edelläkävijöitä, mutta silti tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta täytyy edelleen kehittää. Miten opetus ja ohjaus toimisi optimaalisella tavalla, että avoimen väylältä päästäisiin maaliin?” Laakso pohti.

Toinen reitti yliopistoon -hanke kiittää lämpimästi webinaarin puhujia, panelisteja sekä aktiivista yleisöä. Lukuisia hyviä ideoita avoimen väylän kehittämiseksi annettiin myös webinaarin chatissa. 

Marginaalista mahdollisuudeksi -webinaarin ohjelma