Avoimen väylän uudistamisessa tunnistettiin kolme väylämallia
Syksyllä 2018 Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa ryhdyttiin uudistamaan avoimen väylää kohderyhmäajattelun kautta. Alkuperäisenä ajatuksena oli uudistaa perinteistä avoimen väylää luomalla yhteensä kolmenlaisia reittejä toisella asteella opiskeleville, toisen asteen jo suorittaneille sekä jo työelämässä oleville ihmisille elinikäisen oppimisen tarpeeseen.
”Perinteisellä avoimen väylällä opiskelijan on pitänyt suorittaa paljon opintoja, aloituspaikkoja on ollut hyvin vähän ja ne ovat jakautuneet epätasaisesti eri oppiaineisiin ja yliopistoihin”, kuvaili tutkijatohtori Nina Haltia Turun yliopistosta TRY-hankkeen seminaarissa joulukuussa 2020. Haltia on ollut mukana hankkeessa kehittämässä avoimen väylää etenkin työelämän tarpeisiin.
”TRY-hankkeen kehittämistyössä on pyritty nostamaan väylän profiilia, kasvattamaan aloituspaikkojen määrää sekä kohtuullistamaan vaadittavien opintojen määrää”, Haltia kertoo.
Tarkkarajaisista reiteistä väylämalleihin
Hankkeen edetessä havaittiin, että avoimen väylien jaottelu kohderyhmien mukaan ei ole täysin toimiva malli, sillä eri reitit osoittautuivat limittäisiksi keskenään. Yksittäiset kehittämiskohteet saattoivat sisältää piirteitä eri reittien perusajatuksista, eivätkä kohderyhmät tarkalleen ottaen noudattaneet näitä rajauksia.
Hanketyössä karttuneiden tietojen ja kokemusten pohjalta uudistuksen yhtenä tuloksena tunnistettiin kolme väylämallia: aikataulutettu väylä, joustava väylä sekä työelämälähtöinen väylä. Uudet väylämallit esitellään lähemmin hankkeen vuonna 2020 julkaisemassa Marginaalista vakiintuneeksi valintatavaksi -kirjassa. Kuvauksissa on tuotu kattavasti esiin, mitä asioita väylämalleja hyödyntäessä kannattaa huomioida ja millaisille kohderyhmille ne voisivat sopia.
Uudet väylämallit auttavat yliopistoja jo olemassa olevien väylien kehittämisessä sekä uusien väylien luomisessa. Alla olevassa kuvassa (Joutsen ym. 2020, 21) on havainnollistettu muutos kohderyhmälähtöisten reittien kehittämisestä väylämalleihin.
”Hankkeessa emme ota kantaa siihen, mikä on kolmesta väylämallista paras, vaan ne ovat erilaisia väylämalleja, jotka sopivat erilaisille hakijoille ja erilaisille opiskelijoille”, Nina Haltia kertoo. Hän on ollut keskeisessä roolissa TRY-hankkeen väylämallien kartoituksessa ja kuvaamisessa.
Aikataulutettu väylä auttaa opiskelemaan rajatussa ajassa
Aikataulutetuissa väylissä vaaditut väyläopinnot suoritetaan tietyn aikarajan sisällä, mikä toimii myös karsivana elementtinä hakijoiden osalta. Väylämalli sopii ihmisille, jotka voivat keskittyä tietyn ajan verran väyläopintoihin.
- Lisää aikataulutetusta väylästä Marginaalista vakiintuneeksi valintatavaksi -kirjan s. 22–49.
Joustava väylä mahdollistaa omatahtisen opiskelun
Joustava määrä muistuttaa malleista eniten perinteistä avoimen väylää, mutta sillä erotuksella, että opintoja on vähemmän ja aloituspaikkoja enemmän. Opintoja voi suorittaa joustavasti omaan tahtiin.
- Lisää joustavasta väylästä Marginaalista vakiintuneeksi valintatavaksi -kirjan s. 50–78.
Työelämälähtöinen väylä vastaa työelämän osaamistarpeisiin
Työelämälähtöiset väylät on suunnattu etenkin työelämässä oleville henkilöille, joilla on jo aiempaa koulutusta ja kokemusta ja jotka voivat lisätä pätevyyksiään ja osaamistaan myös tutkinto-opintojen kautta.
- Lisää työelämälähtöisestä väylästä Marginaalista vakiintuneeksi valintatavaksi -kirjan s. 79–94.
Erilaisia väylämalleja yhdistää se, että ne kaikki perustuvat opiskelemalla annettuun näyttöön ja ovat vaihtoehtoisia reittejä muille sisääntuloreiteille. Lisäksi kaikkien avoimen reittien voidaan ajatella myös palvelevan elinikäisen oppimisen tavoitetta. Näin ollen ne sopivat useammille eri hakijaryhmille.