Elinikäisen oppimisen työpajassa tutustuttiin yliopistojen pilottisuunnitelmiin

TRY-hankkeen työpaketti 3 kehittää reittejä elinikäisen oppimisen tarpeisiin. Reitit ovat kohdistettu erityisesti työelämässä oleville henkilöille, joilla on tarve kouluttautua lisää työn ohessa. Työpakettia vetää Turun yliopiston tutkijatohtori Nina Haltia.

Taideyliopiston erikoissuunnittelija Mari Karjalainen esitteli pilotoitavaa reittiä englanninkielisiin Arts Management -maisteriopintoihin. Hakukohde on suosittu valinta oman ammatillisen osaamisen täydentäjänä: tutkintokoulutus Arts Management -opinnoissa antaa opiskelijalle valmiuksia toimimiseen eri taiteenaloilla ja kulttuuriteollisuuden osa-alueilla vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä sekä yrittäjänä. Opintoihin on mahdollista hakea joka toinen vuosi. Taideyliopiston reittipilotti toteutetaan sekä keväällä 2019 että seuraavassa haussa keväällä 2021.

Koulutussuunnittelija Katarina Humina Åbo Akademista kertoi ruotsinkielisestä teologian väylästä. Väyläopinnot teologiaan ovat olleet olemassa jo yli 10 vuotta Åbo Akademissa, mutta TRY-hankkeen myötä tästä avoimen yliopiston reitistä kehitetään joustavampaa, jotta esimerkiksi työn tai opintojen vuoksi toisella paikkakunnalla asuvat ihmiset voisivat suorittaa opintoja verkossa. Tämä mahdollisuus voisi tuoda myös enemmän opiskelijoita teologian opintojen ääreen. Lisäksi Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto toteuttavat teologian yhteisen MOOC-kurssin suomeksi ja ruotsiksi keväällä 2020 näyttöreittiin (työpaketti 1) liittyen.

Hoitotieteiden reittejä työelämän tarpeisiin kehittää sekä Oulun yliopisto että Itä-Suomen yliopisto. Yliopisto-opettaja Heli Kuivila kertoi, että Oulun yliopisto suunnittelee 20 opintopisteen laajuisen reitin pilotointia lukuvuonna 2019-2020. Itä-Suomen yliopistossa kehitetään puolestaan suunnittelija Leea Huuskon mukaan jo olemassa olevan opintotarjonnan pohjalta 30 opintopisteen reittiä, jonka pilotti alkaisi ensi syksynä. 

Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot työstävät parhaillaan reittiä, jonka lopputulemana hallinto- ja oikeustieteitä opiskeleva valmistuisi hallintotieteiden kandidaatiksi. Tätä mielenkiintoista yhteistyötä olivat esittelemässä UEFin Jonna Kosonen sekä Vaasan yliopiston Lotta Pitkänen. Uutta suunnitelmassa on se, että opintoja tarkasteltaisiin moduuleina perus- ja aineopintojen opintokokonaisuuksien sijaan. Reittiin voisi kuulua esimerkiksi moduulit henkilöstöstä ja julkisten varojen käytöstä sekä kieli- ja tutkintomoduulit. Tavoitteena on, että hallinto- ja oikeustieteiden pilotti toteutettaisiin syksyllä 2019.

TRY-hankkeen ensimmäinen pilotti, Aalto-yliopiston Kevätväylä, uudistuu ja kasvaa, Johanna Sorvari kertoi. Kevätväylä on todettu hyväksi tavaksi saada osaavia ja motivoituneita opiskelijoita tutkintokoulutukseen, joten sen laajentaminen ja joustavoittaminen ovat nyt työn alla. Tietoteknisillä ratkaisuilla Kevätväylä voisi olla paremmin suoritettavissa myös työtä tekevien keskuudessa, jos opinnot olisivat vapaasti suoritettavissa ajan ja paikan suhteen. Teknologiateollisuuden mukaan työelämässä on nyt tekniikan alan osaajien tarve, joten koulutukselle on kysyntää.

Aalto-yliopiston ohella Oulun yliopisto kehittää tekniikan alan reittiä avoimen yliopiston kautta tutkintokoulutukseen. Tietojenkäsittelytieteessä on olemassa 15 opintopisteen väylä, ja tietotekniikan ja elektroniikan sekä tietoliikennetekniikan opintoihin luodaan parhaillaan 20 opintopisteen väylää. Suunnittelija Diana Yletyisen mukaan nämä vaihtoehdot pyritään saamaan mukaan myös kevään 2020 yhteishakuun.

Kasvatustieteiden reittejä elinikäisen oppimisen tarpeeseen kehittävät Helsingin, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Turun yliopistot. Yliopistosta riippuen väyläopintoja suunnitellaan tai on jo olemassa niin yleiseen kasvatustieteeseen, varhaiskasvatustieteeseen, aikuiskasvatustieteeseen kuin erityispedagogiikkaan. Esittelemässä kasvatustieteiden väylien nykytilannetta ja tulevaisuudensuunnitelmia olivat Marja Syrjämäki (HY), Mirva Huovinen (JYU), Jyri Manninen (UEF) ja Nina Haltia (TY).

Torstaipäivän lopuksi työpaketin vetäjä Nina Haltia tiivisti työpajan annin. Esitysten pohjalta noussut konsensus oli, että työssäkäyville tarvitaan työelämän tarpeista lähtien räätälöityjä osaamiskokonaisuuksia tai opinnoista, jotka voi suorittaa joustavasti ajan sekä paikan suhteen ja jotka voidaan järjestää myös eri yliopistojen yhteistyönä.