”Mitä te olette oikeasti tehneet?”
TRY:n hankekoordinaatiolta on kysytty usein kuluneen vuoden aikana, mitä käytännön muutoksia on tapahtumassa ja millaisia väyläpilotteja on tulossa. Ohessa on tiivistys väliseminaarissa 13.6.2019 kuulluista tapausesimerkeistä vastauksena näihin kysymyksiin.
Näyttöreitti
Jenni Krapu luotsaa hankkeessa näyttöreitin kehittämisryhmää (työpaketti 1), jonka tehtävänä on luoda avoimen väylää jo toisen asteen opinnoista alkaen. Väliseminaarissa Krapu esitteli lyhyesti näyttöreittiä hankkeessa mukana olevien teologian, oikeustieteen ja yhteiskuntatieteiden ja tietojenkäsittelytieteen osalta.
Helsingin yliopisto ja Åbo Akademi ovat luoneet yhdessä opintojakson Johdatus teologiaan ja uskonnontutkimukseen (Att studera religion – en inledningskurs i teologi och religionsvetenskap). Tämän näyttöreitin kurssin tarkoituksena on herättää kiinnostusta teologiaa ja uskonnontutkimusta kohtaan toisella asteella. Lisäksi kurssilla kehitetään akateemisia taitoja, jotta toisen asteen opiskelijoilla olisi paremmat valmiudet siirtyä korkeakouluun. Tästä 5 opintopisteen laajuisesta kurssista on tarkoitus tehdä valintaväylä yliopistoon, mutta prosessi on vielä kesken.
Oikeustieteellisen näyttöreitin luomisessa ovat mukana kaikki Suomen oikeustieteelliset tiedekunnat Helsingin, Itä-Suomen (UEF), Lapin ja Turun yliopistoista. Reitin tavoitteena on luoda tutustumismahdollisuuksia yliopisto-opiskeluun sekä opintojen vaatimuksiin. Samalla selvitetään, voisiko toiselle asteelle suunnattu näyttöreitti toimia yhtenä opiskelijavalintatapana oikeustieteen opintoihin.
Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat rakentaneet yhteiskuntatieteiden näyttöreittiä ajatellen sosiaalitieteiden-yhteiskuntatutkimuksen verkkokurssin, jota on pilotoitu keväällä 2019 Tampereella. Yliopistoyhteistyössä luodun materiaalin ohella myös opetus tapahtuu yhdessä. Kurssi tulee käyttöön molemmissa yliopistoissa keväällä 2020.
Tietojenkäsittelytieteen väyläpilotti syntyi Itä-Suomen yliopiston, Oulun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyöstä. Sen laajuus on 15 opintopistettä, ja opiskelijan täytyy suorittaa opinnot hyvin tiedoin (3/5) hakeakseen tutkintokoulutukseen.
Krapu totesi, että tulevana hankevuonna näyttöreitin työryhmässä jatketaan pilotointia ja kehittämistä piloteista kertyvän tiedon avulla. Samalla on tarkoitus ylläpitää keskustelua muun muassa yliopistojen hakijapalveluiden kanssa, jotta toiminta olisi linjakasta.
Jenni Kravun puheenvuoro väliseminaarissa 13.6.
Vaihtoehtoinen reitti
Piia Leppämäki ja Johanna Sorvari esittelivät reittipilotteja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun sekä Aalto-yliopiston tekniikan aloille. Vaihtoehtoista reittiä (työpaketti 2) kehitetään erityisesti jo toiselta asteelta valmistuneiden tarpeisiin.
Kauppatieteiden väylä Jyväskylän yliopistoon laajenee opiskelijamäärältään ja kevenee pistevaatimuksiltaan. Jatkossa avoimen väylältä valitaan tutkinto-opiskelijaksi 50 opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet opintoja 45 opintopisteen verran hyvin arvosanoin (3/5). Leppämäen mukaan näillä muutoksilla saadaan toimiva reitti, joka tekee Jyväskylän yliopistosta houkuttelevamman opiskelupaikan. Opiskelija voi hakea joko yrityksen taloustieteiden tai taloustieteen (ent. kansantaloustiede) tutkintokoulutukseen.
Aalto-yliopiston Tekniikan väylä tunnettiin aiemmin nimellä Kevätväylä sen ajankohdan mukaan, mutta nyt väylän on tarkoitus laajentua myös ajallisesti siten, että opiskelija voi hakea opintojen perusteella tutkintokoulutukseen joko kevään tai syksyn yhteishaussa. Väylän laajuus on 27 opintopistettä, ja suoritettuaan sen hyvin arvosanoin (keskiarvo 3/5) opiskelija voi hakea Aalto-yliopiston tekniikan aloille kahdeksaan eri hakukohteeseen.
Kauppatieteiden väyläopintoihin mahtuvat mukaan kaikki halukkaat. Tekniikan väylälle opiskelemaan otetaan puolestaan rajoitettu määrä opiskelijoita ilmoittautumisjärjestyksessä. Vuonna 2018 tekniikan väylälle pääsi 60 opiskelijaa, mutta sisäänottomäärää on tarkoitus kasvattaa huomattavasti.
Piia Leppämäen ja Johanna Sorvarin puheenvuoro väliseminaarissa 13.6.
Elinikäisen oppimisen reitti
Työelämän murros synnyttää myös oppimisen ja osaamisen tarvetta. Nina Haltia kertoi väliseminaarissa elinikäisen oppimisen reitin kehittämistyöstä (työpaketti 3), jossa suunnitellaan ja pilotoidaan väyliä työelämän tarpeisiin. Tutkintotarve tällä reitillä syntyy esimerkiksi uralla etenemisen, osaamisen päivittämisen, alanvaihdon tai työllistymisen kautta. Kohderyhmä ei ole siis homogeeninen, vaan työelämälähtöisyyden sisällä on monia erilaisia tilanteita, joissa työikäiset tarvitsevat koulutusta.
Elinikäisen oppimisen reittipilotteja on tekeillä tai jo käynnissä kuudessa eri oppiaineryhmässä. Mukana ovat tekniikan alat ja tietotekniikka (Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto), oikeus- ja hallintotieteet (UEF ja Vaasan yliopisto), taideala (Taideyliopisto), teologia (Åbo Akademi) sekä hoitotieteet (UEF ja Oulun yliopisto). Lisäksi Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistot sekä UEF uudistavat kasvatustieteissä jo olemassa olevia väyliä.
Haltian mukaan työpaketti 3:n väyläpiloteille yhteisiä tavoitteita ovat työelämätarpeiden huomioiminen, yliopistojen välisen yhteistyön lisääminen ja saavutettavuuden lisääminen. Saavutettavuudella tarkoitetaan sekä opintojen sopivuutta eri elämäntilanteisiin sekä väylien kohtuullisempia vaatimuksia. Haltia kertoi, että monet olemassa olevat reitit ovat raskaita, joten niitä pyritään kehittämään opiskelijan kannalta sujuvammiksi ja kevyemmiksi. Tähän limittyvät myös työelämän tarpeet opiskelun joustavuudesta.
Yliopistoyhteistyön osalta elinikäisen oppimisen reitin työryhmässä mietitään, mikä on opintojen hyväksiluettavuus yli yliopistorajojen ja voisiko opintoja järjestää tai koordinoida enemmän yhdessä, Haltia kertoi. Lisäksi pohditaan, voidaanko löytää yhteisiä periaatteita ja linjauksia esimerkiksi väylävaatimusten osalta.
Nina Haltian puheenvuoro väliseminaarissa 13.6.
Opintopalvelut
Varsinaisten väylien ohella hankkeessa kehitetään myös niihin liittyviä tuki-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, jotta opiskelija saisi laadukasta ja oikea-aikaista opastusta opinnoissaan. Ulla Kekäläinen, Leea Huusko ja Riina Kärkkäinen esittelivät väliseminaarissa opintopalveluiden kehittämisen (työpaketti 4) tuloksia.
Kuluneen hankevuoden aikana opintopalveluita on kartoitettu kyselyllä ja palvelumuotoilun keinoin. Kyselyyn vastasi yli 661 ihmistä, jotka on valittu tutkinto-opiskelijaksi avoimien yliopisto-opintojen perusteella. Leea Huusko kertoi, että kyselyssä kartoitettiin tuki-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden ohella avoimen väylän opintojen tuottamia valmiuksia sekä siirtymän sujuvuutta tutkintokoulutukseen. Kyselystä on saatu jo joitain alustavia tuloksia, ja lopullinen raportti valmistuu alkusyksystä 2019.
Hankkeen palvelumuotoiluprojekti toteutettiin yhteistyössä Hellonin kanssa, joka valikoitui kilpailutuksen kautta TRY:n yhteistyökumppaniksi. Monivaiheisessa palvelumuotoilussa luotiin avoimen väylän opintopalvelukonsepti, joka on tarkoitus implementoida hankkeessa mukana olevien 11 yliopiston väyliin. Tavoitteena on opiskelijalähtöiset, oikea-aikaisesti tukea tarjoavat opintopalvelut. Ulla Kekäläisen mukaan koulutuspolulla on muutamia erityisen kriittisiä pisteitä, joista yksi keskeinen on opiskelemaan haluavan tekemä tiedonhaku ennen opiskelun alkua: väylän tiedotuksen ja neuvonnan pitäisi toimia niin, että opiskelijoiden yleisimpiin kysymyksiin vastataan jo ennen kuin he ehtivät esittää niitä.
Ulla Kekäläisen, Leea Huuskon ja Riina Kärkkäisen puheenvuoro väliseminaarissa 13.6.
Työpaketti 4:n väliseminaarimateriaalit
Muita hankkeen tuloksia
Edellä esiteltyjen tapausesimerkkien ohella avoimen väylän isot linjat hakevat uusia uomiaan. Väyliä saadaan uusiin oppiaineisiin ja lisäksi monissa hakukohteissa nostetaan väylän kautta valittujen määrää.
”Hankkeessa kehitetään jo olemassa olevia avoimen väyliä, mutta samalla rakennetaan uusia väyliä hakukohteisiin, joissa avoimen väylää ei ole ollut”, hankkeen projektipäällikkö Paula Savela sanoi väliseminaarin puheenvuorossaan.
Erilaisten väylien pilotoinnilla saadaan myös malleja hakukelpoisuusehdoista ja valintaperusteista, jotka ovat käytettävissä myös hankkeen ulkopuolisille hakukohteille. Lisäksi Savela kertoi, että näillä näkymin avoimen väylältä tutkintokoulutukseen valittavien valintaperusteet vahvistetaan jatkossa useammaksi vuodeksi.
TRY-hankkeen työ avoimen väylän kehittämiseksi alkoi elokuussa 2018 ja jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.