Miten opiskelijavalintojen kehittämistyö jatkuu kärkihankkeiden päätyttyä?

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisessä on ollut viime vuosina mukana useita hankkeita, jotka ovat jo päättyneet tai päättyvät tänä vuonna. Yksi näistä on Toinen reitti yliopistoon -hanke, jonka toiminta päättyy kesällä 2021. On kuitenkin selvää, että opiskelijavalinnat tarvitsevat yhä kehittämistä OKM:n kärkihankkeiden jälkeenkin.

”Koronakevään kaaos osoitti, kuinka raskas valintajärjestelmä meillä on käytössä”, hakijapalveluverkoston puheenjohtaja Mari Kähkönen totesi TRY-hankkeen seminaarissa. Hän työskentelee osastopäällikkönä Turun yliopiston hakijapalveluissa.

Samoilla linjoilla oli Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala, joka on myös Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn vararehtorineuvoston puheenjohtaja.

”Opiskelijavalintojen kokonaisuus on todella monimutkainen, ja se on sekä viestintä- että toteutusongelma. Valintojen vaikuttavuus ja tehokkuus ei ole sillä tasolla, mitä sen pitäisi olla, ei-toivottuine välivuosineen ja hakijasumineen”, Suomala sanoo.

Lisäksi Suomessa tavoitellaan koulutus- ja osaamistason nostoa. Käytännössä tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 50 prosentilla 25–34-vuotiaista olisi korkeakoulututkinto, kun tällä hetkellä ikäluokasta oli korkeakoulutettuja reilut 40 %. Myös jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kartoitetaan ja kehitetään parhaillaan.

Uudistusten vaikutuksista tarvitaan tutkimustietoa

Jotta opiskelijavalintojen uudistuksia voidaan arvioida, niistä tarvitaan tutkimusta. Muutamia selvityksiä on jo tehty. Tuorein on VATTin ja PT:n selvitys, jonka lopulliset tulokset julkaistaan vuoden 2021 aikana. 

Myös opetus- ja kulttuuriministeriö tekee selvitystä kehittämishankkeiden tuloksista ja hyvistä käytänteistä, Birgitta Vuorinen kertoo. Hän työskentelee OKM:ssä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston johtajana. 

”Aina kun kehitetään, on myös syytä selvittää ja tutkia, minkälaisia vaikutuksia yhteisesti tehdyillä toimilla on ollut”, Vuorinen sanoo.

Tiedon merkitystä korostaa myös Suomala niin opiskelijan kuin korkeakoulun näkökulmasta. Opiskelijavalintojen kehittämisen kulmakivet ovat Suomalan mukaan pitkäjänteisyys, tutkimukseen perustuva evidenssipohjainen eteneminen sekä rohkeus muuttaa asioita. Pitkäjänteisyydellä hän tarkoittaa sitä, etteivät muutokset olisi liian nopeita ja vaikeasti ennakoitavia, jotta opiskelijoillakin on mahdollisuus mukautua niihin.

Opiskelijavalintojen tehtävä on tukea hakijoiden valintoja

Opiskelijavalinta on tärkeä päätös niin opiskelemaan hakevan yksilön, korkeakouluyhteisön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Petri Suomalan mukaan näistä tärkein on se, miltä hakuprosessi näyttää hakijan silmin. Korkeakoulujen harjoittama valinta ja karsinta ovat opiskelijavalinnan keinoja, eivät sen päämäärä, Suomala sanoo. Valintojen tarkoitus on opiskelijoiden valintojen tukeminen.

”Ydin on, että kehitämme valintoja niin, että yhä useampi löytää ja saavuttaa sujuvasti sellaisen opiskelualan, jossa viihtyy, pärjää ja on motivoitunut kehittämään osaamistaan”, Suomala tiivistää.

Niin Kähkönen, Suomala kuin Vuorinenkin kannustavat jatkamaan hyvää korkeakoulujen välistä yhteistyötä, joka on alkanut jo kärkihankkeiden aikana. Esimerkiksi koronakevään 2020 valinnoista selvittiin osin vähän vähemmällä erilaisten jo olemassa olevien yhteistyöryhmien ja niissä luotujen käytänteiden tähden, Kähkönen sanoo.

Avoimen väylää voidaan kehittää TRY-hankkeen suositusten avulla

Avoimen väylän kautta on päässyt yliopistoon vain noin 4 % tutkintokoulutukseen valituista, mutta jo koulutuspoliittisen selonteon luonnoksessa sen potentiaali tunnustettiin todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalla. Sen osuutta valinnoissa kannattaisi kehittää ja kasvattaa, mikä havaittiin myös kevään 2020 haasteissa järjestää esimerkiksi valintakokeita.