Neuvottelupäivät 2019: Avoimen väylä sujuvoittaa siirtymää korkeakouluun

Erilaisten avointen väylien tulevaisuudennäkymät ovat lupaavat neuvottelupäivillä kuultujen puheenvuorojen ja keskusteluiden perusteella. Korkeakoulujen opiskelijavalinnassa huomioidaan entistä useammin jo aiemmin suoritetut opinnot. Yliopistoihin sekä ammattikorkeakouluihin voi hakea monille aloille avoimen väylältä eli aiempien opintojen perusteella. 

Lisäksi korkeakouluopintoja tarjotaan aktiivisesti myös toisen asteen opiskelijoille. Esimerkiksi Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu kehittävät lukioyhteistyötä LUKKO-hankkeessa. Vuoden 2019 lopussa päättyvässä hankkeessa mukana ovat olleet Muonion, Kolarin, Pellon ja Ylitornion lukiot.

Myös Toinen reitti yliopistoon -hanke kehittää toisen asteen opiskelijoille tarkoitettua näyttöreittiä, josta yksi pilotti on Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion Lyseon tietojenkäsittelytieteen näyttöreitti. Erilaisten hakuvaihtoehtojen ja koulutusasteiden yhteistyön nähdään sujuvoittavan siirtymää korkea-asteen tutkintokoulutukseen.

Avoimen väylän yhtenäistäminen vaatii linjauksia

Toinen reitti yliopistoon -hankkeen projektipäällikkö Paula Savela kertoi neuvottelupäivien puheenvuorossaan, että vaikka avoimen yliopiston väylää kehittävä hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti, on vielä paljon asioita, joita täytyy työstää yhdessä.

"Valtakunnallisesti pitäisi keskustella vielä monista teemoista. Tällä hetkellä on erilaisia linjauksia muun muassa siitä, edellytetäänkö avoimen väylältä hakevalta yleistä korkeakoulukelpoisuutta, kuten toisen asteen tutkintoa, paljonko väyläopintojen opintopistesuositus olisi ja haetaanko väylältä tutkintokoulutukseen yhteishaussa, erillishaussa vai jatkuvassa haussa", Savela kokoaa esimerkkejä.

Kahdenlaisia avoimen väyliä yliopistoon

Savela kertoi myös, että ilmoittautumisen näkökulmasta väylätyyppejä näyttäisi olevan nyt kaksi: avoimen väylät, joihin valitaan tietty määrä opiskelijoilta, ja väylät, joiden opintoihin voi osallistua rajoittamaton määrä opiskelijoita.

"Ensimmäisessä väylätyypissä opiskelijat kilpailevat lähinnä itseään vastaan, sillä heillä on varma opiskelupaikka, jos vain he suorittavat opinnot valintaperusteiden mukaisesti. Toisessa väylätyypissä opiskelijat kilpailevat keskenään avoimen väylän kiintiön opiskelupaikoista", Savela sanoi.

Jälkimmäisessä väylätyypissä ilmoittautuminen on ongelmaton, koska kaikki mahtuvat mukaan väyläopintoihin, vaikkei aloituspaikkoja tutkintokoulutukseen olisikaan kaikille. Sen sijaan ensimmäisen väylätyypin osalta TRY-hanketoimijat pohtivat keskiviikkoaamun hanketapaamisessaan, mikä olisi tasa-arvoisin tapa ilmoittautua väylälle. 

^{TRY:n koordinaattorit tapasivat Oulun yliopistolla ennen varsinaisen neuvottelupäivien ohjelman alkua. Kuvassa Paula Savela, Satu Vuori, Mari Karjalainen ja Jenni Krapu.}

Kiitosta TRY:lle väylän kehittämisestä

Toinen reitti yliopistoon -hankkeen työ avoimen väylän kehittämiseksi sai myös tunnustusta neuvottelupäivillä.

"Haluan kiittää TRY-hankkeen toimijoita. Hanke tuli tärkeään paikkaan osaksi opiskelijavalintojen uudistusta, ja se on toiminut erinomaisesti", Vesa-Matti Sarenius, Oulun yliopiston johtaja sanoi.

"Väylien valtakunnallinen kehittäminen on ollut paljon tehokkaampaa kuin jos eri yliopistot olisivat tehneet tätä vain omilla tahoillaan", Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston Jukka Lerkkanen kehui yliopistojen yhteistyötä TRY-hankkeessa. Lerkkanen on myös Avoimen Foorumin puheenjohtaja. 

TRY esittelee tekemäänsä työtä myös syksyn viimeisessä webinaarissaan. Kaikille avoimessa tilaisuudessa kuullaan, millaiseksi avoimen väylä on kehittymässä.

Tervetuloa TRY-webinaariin ti 10.12. klo 13: Avoimen väylä vuonna 2020