Tiedote: Avoi­met yli­opis­to-opin­not voi­si­vat pois­taa pai­net­ta yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sil­ta opis­ke­li­ja­valin­nois­sa

Vuoteen 2020 mennessä yliopistojen opiskelijavalinnat tehdään pääasiassa todistusvalintana, joka perustuu ylioppilastutkinnon arvosanoihin. Uudistettuja valintakokeita käytetään joillain aloilla, mutta todistusvalinnasta tulee pääväylä. Meneekö kolme vuotta lukiossa siis hukkaan, jos lopputuloksena on keskinkertainen ylioppilastodistus, jolla ei pääsekään yliopistoon?

“Jokainen tarvitsee toisen mahdollisuuden. Ei voi olla niin, että onnistuminen ylioppilaskirjoituksissa määrittelee ihmisen elämän pitkälle aikuisuuteen. Elämässä tapahtuu melko paljon lukio-opintojen aikana, ettei huomio ole aina ylioppilaskokeissa: silloin luodaan identiteettiä, haetaan sopivaa alaa ja opiskellaan opiskelutaitoja. Kirjoitusten tulosta pitäisi pystyä paikkaamaan muutenkin kuin korottamalla ylioppilastodistuksen arvosanoja”, sanoo projektipäällikkö Paula Savela Toinen reitti yliopistoon -hankkeesta, jonka tehtävänä on kehittää ja pilotoida reittejä todistusvalinnan rinnalle.

Lähes 100 hanketoimijaa ja sidosryhmien edustajaa kokoontuvat torstaina 1.11.2018 TRY-hankkeen aloitusseminaariin Helsingin yliopistolle. Paikalla on eri yliopistojen lisäksi myös osallistujia opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä useista sidosryhmistä, kuten yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIstä, Suomen opinto-ohjaajat ry:stä ja Suomen lukiolaisten liitosta.

Yliopistot opiskelijavalintojen uudistajina

Eräs Toinen reitti yliopistoon -hankkeen innoittajista on kansleri, emeritus Kari Raivio, joka on yksi aloitusseminaarin puhujista. Hankeidea syntyi Raivion mielipidekirjoituksesta, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa elokuussa 2017. Kirjoituksessaan Raivio totesi, että avoimen yliopiston väylä "tulisi avata ammolleen”, jotta yliopistoihin saataisiin motivoituneita ja kykeneviä opiskelijoita. Hankkeen luomat reitit perustuvat siis avoimiin yliopisto-opintoihin, joita tietyn määrän tekemällä opiskelija täyttäisi yliopiston valintaperusteet. Lisäksi opinnot täytyisi tehdä hyvällä menestyksellä, jotta opiskelija voisi hakea niiden perusteella yliopistoon.

“Opiskelijan saaman mahdollisuuden ohella myös yliopistoille on eduksi, että ne saavat vaihtoehtoisten reittien kautta opiskelijoikseen heille parhaiten soveltuvia hakijoita. Opiskelijavalinnat tehdään tiedekunnissa, joten yksi edellytys hankkeen onnistumiselle on saada tiedekunnat ottamaan nämä uudenlaiset reittimallit omikseen”, Raivio toteaa.

Valintojen uudistajina TRY-hankkeessa ovat yliopistot itse, mikä vaatii myös ajattelutapojen tuulettamista, jotta tutun asian voisi nähdä toisin. Elokuvaohjaaja Klaus Härö, monialaisen projektityön ammattilainen, pitääkin aloitusseminaarin päätöspuheenvuoron aiheenaan projektin saattaminen ideasta valmiiksi.

“Yliopistomaailman ulkopuolelta tulevana on mahdollisuus tuoda uusia näkökulmia hanketyöhön. Yhteistyön ilot ja haasteet sekä luovuus tulospaineiden alla ovat läsnä joka alalla, kun luodaan uutta”, Härö summaa.

***

Toinen reitti yliopistoon -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke. Mukana on 11 yliopistoa ja noin 30 oppiainetta. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida vaihtoehtoisia reittejä tutkinto-opiskeluun yliopistossa. Aloitusseminaari pidetään torstaina 1.11.2018 Porthania-rakennuksessa Helsingin yliopistolla. Seminaarin ohjelma on osoitteessa http://r.jyu.fi/wsZ.