Yliopistot jakoivat ja hioivat opintopalveluiden hyviä käytänteitä TNO-työpajassa

Tehokas tiedotus, neuvonta ja ohjaus -työpaja antoi mahdollisuuden yliopistojen väliseen yhteistyöhön myös opintopalveluiden osalta. TNO-palvelut ovat olennainen osa avoimen väylien kehittämistyötä, sanoo Riina Kärkkäinen Toinen reitti yliopistoon -hankkeesta.

Jyväskylän yliopistolla torstaina 12.3.2020 järjestetyssä tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen työpajassa ideoitiin ja koostettiin hyviä käytänteitä avoimen väylän opiskelijoiden opintopalveluissa. Tilaisuuden järjesti Toinen reitti yliopistoon -hankkeen työpaketti 4, joka vastaa hankkeessa TNO-palveluiden kehittämisestä.

”Työpajan keskeinen anti oli hyvien käytänteiden jakaminen, toisiltamme oppiminen ja ideoiden jatkojalostaminen yhteisvoimin. Osallistujat olivat pohtineet ennakkotehtävässä tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen nykyisiä hyviä käytänteitä. Tämän ansiosta pääsimme työpajassa hiomaan ja ideoimaan niitä jo eteenpäin”, kertoo Riina Kärkkäinen, joka ohjasi työpajan työskentelyä yhdessä Ulla Kekäläisen (UEF) ja Leea Huuskon (UEF) kanssa.

Tiedotus: Väyläinfoa selkeästi yhdelle sivulle

Avoimen väylästä tiedottamisen osalta toivottiin muun muassa sitä, että tieto avoimen väylistä löytyisi kunkin yliopiston verkkosivustolta yhdeltä hakukoneoptimoidulta sivulta. Hyvinä esimerkkeinä mainittiin Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston väyläsivut, joihin tiedot ja tärkeät linkit on koottu yhdelle sivulle. Samankaltainen sivu on myös Jyväskylän yliopistolla

”Kaiken kaikkiaan näyttäisi, että tiedotukseen on panostettu: esimerkiksi yliopistoissa on avattu hienoja visuaalisia väyläsivuja. Myös palvelumuotoilun suosituksissa mainitaan, että väyläverkkosivut on tärkeää saada ensimmäisenä kuntoon”, Leea Huusko summasi työpajan keskustelua.

Väylätietojen pitäisi olla myös helposti vertailtavia Opintopolku.fi-palvelussa, jolloin eri yliopistojen avoimen väylät pitäisi kuvata selkeästi ja yhdenmukaisesti. Huuskon mukaan yksi tiedotuksen haaste onkin yhteisten käsitteiden vakiinnuttaminen. Yhtenä ratkaisuna tähän esitettiin Opetus- ja koulutussanasto OKSAn käyttöä.

”Yhteinen haasteemme taitaa olla edelleen yhtenäisten käsitteiden käyttö ja se, etteivät avoimen väylät näyttäytyisi hakijalle niin monimutkaisina. Toisaalta totesimme, että viime aikoina käyty keskustelu ja mediahuomio opiskelijavalinnoista ja jatkuvasta oppimisesta on kuitenkin varmasti tuonut avoimen väylää parempaan tietoisuuteen”, Huusko sanoo.

Neuvonta: Tiedon tarve kannattaa tunnistaa jo etukäteen

Kun tiedotus kattaa suuremman yleisön, neuvonnan voidaan ajatella kohdistuvan hiukan pienemmälle ryhmälle. Tiedon tarvetta pitäisi ennakoida esimerkiksi vastaamalla väyläopiskelijoiden yleisimpiin kysymyksiin jo etukäteen. Esimerkiksi yhteinen viesti opintojaan aloitteleville on toimiva kanava välittää tärkeimmät tiedot opinnoista ja luoda samalla tunnetta yhteisöön kuulumisesta, eräässä työpajan keskustelussa pohdittiin.

Jotta yhteydenpito olisi mahdollista, väyläopiskelijat täytyy voida tunnistaa avointen yliopistojen opiskelijoiden joukosta. Avoimissa yliopistoissa opiskellaan myös työelämän osaamista täydentäen sekä harrastusluontoisesti, joten läheskään kaikki eivät opiskele tutkintotavoitteisesti.

Myös tieteenalan opinnoista esimakua antavat testit, kuten "Minustako oikeustieteilijä?", auttavat hakijaa pohtimaan valintojaan itsenäisesti. Digitaalisen neuvonnan ohella myös väyläopintojen edistymisen seuranta sekä vertaistuki mainittiin toimivina keinoina. Vertaistukea voi saada hyvin ryhmäytyneestä opiskeluryhmästä sekä tutoreilta, jotka ovat kulkeneet samankaltaisen koulutuspolun avoimen väylän kautta. 

TNO-työpaja

Ohjaus: Keneltä voin kysyä?

Myös avoimen yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta opintojensa ohessa. Erään ryhmän mukaan "kohtaamisen kokemus kantaa kauas", sillä henkilökohtainen ohjaus voi lisätä opintoihin sitoutumista.

Työpajan keskusteluista ilmeni, että ratkaisut ohjaukseen ovat yksinkertaisia: opiskelijalle on tärkeää löytää riittävän helposti ja suoraan oikea taho tai henkilö, joka voi auttaa opiskelijaa. Opiskelijan mahdollisuus ohjausajan varaamiseen verkossa koettiin tärkeäksi samoin kuin palveluportaalit, joissa opiskelija voi etsiä sekä itse tietoa että kysyä sitä opintopalveluiden asiantuntijoilta.

Työpajan osallistujien mukaan väyläopiskelijan akateemisten taitojen vahvistaminen on tärkeä henkilökohtaisen edistymisen kannalta. Esimerkiksi opiskelutaitojen kurssi väyläopintojen aluksi voisi silottaa tietä yliopisto-opiskeluun.

Tulevaisuus: Opintopalvelut on huomioitava väylien kehittämisessä

Riina Kärkkäisen mukaan tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden hyvien käytänteiden jakaminen ei huipennu työpajaan, vaan se on työpaketti 4:n keskeinen tavoite TRY-hankkeen loppuun saakka.

”Vuoden 2020 aikana keskitymme raportoimaan ja tiedottamaan TNO-palveluiden tiimoilta vuosina 2018–2019 tehdystä kehitystyöstä. Tämänpäiväisen työpajan sekä aiheesta julkaistavien tekstien myötä haluamme edistää TNO-palveluiden hyvien käytänteiden jakamista. Huolehdimme myös parhaamme mukaan siitä, että opintopalvelut huomioidaan tärkeänä osana avoimen yliopiston väylän kehittämistyötä”, Riina Kärkkäinen kertoo.

Ideoita ja toimintatapoja jakamaan oli saapunut ihmisiä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Turun, Tampereen yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta, Taideyliopistosta ja Åbo Akademista. Työpajan peruuntumiseen varauduttiin koronavirustilanteen vuoksi, mutta tilaisuus päätettiin kuitenkin järjestää, sillä osallistujia oli Jyväskylän yliopiston viimeviikkoisen ohjeistuksen mukaisesti alle 30 henkilöä.



Lue lisää

Blogi: Toimivat avoimen väylän käytännöt jakoon ja vaihtoon – Lopputulemia TRY-hankkeen työpajasta