TRY-webinaarissa kurkistettiin avoimen väylän tulevaisuuteen osana opiskelijavalintoja
Linkki webinaaritallenteeseen on tämän artikkelin lopussa.
Miten avoimen väylä muuttuu opiskelijavalintauudistuksessa?
Todistusvalinta tulee olemaan pääasiallinen valintatapa yliopistoihin vuodesta 2020 alkaen. Sen lisäksi opiskelijavalinnassa käytetään jatkossa muun muassa valintakokeita sekä avoimen väylää, jossa valinta tutkintokoulutukseen perustuu aiemmin suoritettuihin yliopisto-opintoihin.
Toinen reitti yliopistoon -hankkeen (TRY) projektipäällikkö Paula Savela kertoi webinaarin alussa, että avoimen väylän opintojen laajuudet ja käytännöt vaihtelevat yhä yliopistoittain ja koulutusaloittain. Esimerkiksi vaadittavien opintojen osalta vaihteluväli on 5–100 opintopistettä. Näihin asioihin hanke on pyrkinyt vaikuttamaan yhdenmukaisemman linjan löytämiseksi.
”TRY-hankkeessa olemme uudistaneet jo olemassa olevia väyliä sekä luoneet uusia väyliä. Olemme edistäneet myös sitä, että vaadittavien opintojen määrää kohtuullistettaisiin, aloituspaikkamääriä lisättäisiin ja väylien valintaperusteita kehitettäisiin opiskelijalähtöisemmiksi”, Savela sanoi.
Joissain tutkinto-ohjelmissa avoimen väylästä voi tulla yhtä tärkeä opiskelijavalintatapa kuin todistusvalinnasta. Marko Salonen Tampereen yliopistosta kertoi webinaarissa, että yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa valintakoe on korvattu avoimen väylän ilmaisella MOOC-verkkototeutuksella. Samaa kurssia Tampereen kanssa käyttää Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma.
Yhteiskuntatutkimuksen ja sosiaalitieteiden yliopistojen yhteinen verkkokurssi antaa hakijalle paremman käsityksen opiskeltavasta tieteenalasta ja auttaa siten alanvalinnassa. Tutkinto-ohjelmavastaavana työskentelevän Salosen mukaan tämä vaikuttaa myös hakijan motivaatioon.
”Tämä on iso muutos opiskelijavalinnassamme. Mietimme hyvin pitkään, miten tätä voisi toteuttaa. Olemme pilotoineet verkkokurssia nyt pari kertaa ja tiedämme, että kurssin tehtävät erottelevat opiskelijoita melko hyvin. Kurssi tukee oppimista ja tuntuu myös innostavan opiskelijoita. Samalla se tekee osalle näkyväksi sen, ettei tämän alan opiskelu kiinnostakaan. Se on hyvä juttu, sillä kaikkein tärkeintä ainakin meidän alalla on se, että on motivaatiota opiskeluun”, Salonen totesi.
Väylien kehittäminen on koko yliopiston asia
Koulutuspalveluiden johtaja Vesa-Matti Sarenius kertoi, että TRY-hanke on vauhdittanut Oulun yliopistossa tehtyä laajaa väylien kehittämistä. Kevään 2020 haussa Oulun yliopistoon on 22 väylää, kun viime vuonna väyliä oli vain kolme.
Väylien lisäämisellä tuetaan myös avoimen väylältä sisäänotettavien opiskelijoiden määrän kasvua. Opiskelijavalintojen monipuolistamisesta linjattiin Sareniuksen mukaan Oulun yliopistossa jo ennen TRY-hanketta. Hän piti vuoden 2020 tilannetta yliopiston sisäisen määrätietoisen yhteistyön tuloksena.
”Yksi tärkeä asia on ollut järjestelmällinen asian johtaminen. Oulun yliopiston johto ja tiedekunnat ovat sitoutuneet tähän. Toinen reitti yliopistoon -hanke on antanut erinomaisen sysäyksen kehittää näitä väyliä ajateltua laajemmin”, Sarenius kiitteli.
Sareniuksen mukaan suunnitteilla on vielä uusia väyliä kevään 2021 hakuun. Samalla kehitetään väyläopintojen opiskelijapalveluilta ja opinto-ohjausta. Keskeistä on myös opintojen digitalisoiminen, jolloin ne ovat yhä useamman hakijan saavutettavissa.
Reittejä yliopistoon myös aikuisille
Erilaisia reittejä korkeakouluihin on kehitteillä erityisesti nuorille, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön yhtenä tavoitteena on lisätä korkeakoulutettujen määrää 25–34-vuotiaiden ikäluokassa. Webinaarissa puhunut tutkijatohtori Nina Haltia Turun yliopistosta muistutti kuitenkin, että myös aikuisilla pitäisi olla mahdollisuus tutkinto-opiskeluun. Haltia koordinoi elinikäisen oppimisen reittien kehittämistä TRY-hankkeessa.
”Kun kehitetään avoimen yliopiston opintoihin pohjautuvia hakureittejä, pitää tarkastella sitäkin, keiden kannalta nämä lisäävät koulutuksen avoimuutta, keiden kannalta taas eivät. Avoimen reittejä kehitettäessä ei saisi unohtaa aikuisia”, Haltia sanoi.
Haltian mukaan avoimet yliopisto-opinnot voivat olla erityisen toimiva hakureitti aikuisille. Aikuisten opiskelijoiden näkökulmasta olennaisia tavoitteita tai ulottuvuuksia ovat opintojen saavutettavuuden lisääminen, työelämälähtöisyyden huomioiminen ja yliopistojen välinen yhteistyö, kun luodaan elinikäisen oppimisen mahdollistavia väyliä.
”Näiden tavoitteiden saavuttamiseen ei ole vain yhtä mallia, vaan ratkaisuja voi olla erilaisia.”
Nina Haltia: Elinikäisen oppimisen reittien ulottuvuudet
Haltia kertoi, että saavutettavuuden kannalta ajan ja paikan suhteen joustavat opinnot ovat aikuisille tärkeitä, samoin kuin väyläopintojen määrän kohtuullisuus sekä väylältä tutkintokoulutukseen valittavien määrä. Työelämän osalta on huomioitava, miten opinnot kytkeytyvät opiskelijan työhistoriaan ja osaamisen tarpeeseen tietyssä ammatissa tai työtehtävässä. Lisäksi yliopistoyhteistyötä tukevat esimerkiksi yliopistojen yhteiset opinnot, yhteiset periaatteet ja linjaukset väylän vaatimuksista sekä opintojen hyväksiluettavuus yli yliopistorajojen.
Mitä TRY-hanke tekee ensi vuonna?
Vuosi 2020 on Toinen reitti yliopistoon -hankkeen viimeinen toimintavuosi, mutta projektipäällikkö Paula Savela kertoi, että ensi vuoden yhtenä tavoitteena on kehittämistyön jatkon varmistaminen. Lisäksi hankkeen on tarkoitus laatia suosituksia väylien rakentamisesta yliopistoille. Myös tietoisuutta erilaisista valintatavoista pyritään edelleen lisäämään.
Tallenne on katsottavissa 31.1.2020 saakka.
TRY-webinaari 10.12.2019: Avoimen väylä vuonna 2020