Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat tärkeitä kumppaneita yliopistoille myös väyläopintojen tarjoajina

Kansanopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja työväenopistot ympäri Suomen tarjoavat avointen yliopistojen opintoja. Monissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on mahdollista opiskella myös eri alojen avoimen väylän opintoja, joten myös niissä on tärkeä tukea väylien kehittämistyötä.

Yleensä tarjolla on ryhmämuotoista lähiopetusta, jolloin ensiaskeleille yliopistotason opiskelussa on tukea oppilaitosten asiantuntevasta henkilökunnasta. Lisäksi vertaistukea saa toisilta, samassa tilanteessa olevilta opiskelijoilta.

Opistot tiiviimmin mukaan avoimen väylän kehittämistyöhön

TRY-hanke kutsui maaliskuussa 2021 vapaan sivistystyön oppilaitosten ihmiset keskustelemaan avoimen väylästä ja tutustumaan samalla hankkeen tekemään kehittämistyöhön. Työpajaan osallistui kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja työväenopistojen edustajia eri puolilta Suomea.

Tilaisuuden keskiössä oli, miltä avoimen väylän tulevaisuus näyttää vapaan sivistystyön näkökulmasta. TRY-hankkeessa on keskitytty erityisesti avointen yliopistojen omaan toimintaan, mutta monet niiden yhteistyöopistoista tarjoavat myös väyläopintoja. Siksi avoimen väylän kehittämisen on ulotuttava myös tälle kentälle.

Keskustelua taustoitettiin tutustumalla TRY-hankkeen luomaan kolmeen väylämalliin sekä suosituksiin avoimen väylän kehittämisestä hankekauden jälkeen. Aiheista alustivat projektipäällikkö Paula Savela Jyväskylän yliopistosta ja tutkijatohtori, TRY-toimija Nina Haltia Turun yliopistosta.

Väylämalleista ja suosituksista on tarkempaa lisätietoa myös TRY-hankkeen julkaisussa Marginaalista vakiintuneeksi valintatavaksi – ideoita avoimen väylän kehittämiseen (2020).

Opiskelijaryhmien monipuolistuminen on huomioitava pedagogiikassa

Avoimen väylään liittyvien alustusten jälkeen työpajassa keskusteltiin kolmesta teemasta: erilaisista kohderyhmistä, väyläopintojen järjestämisen pedagogiikasta sekä alueellisesta yhteistyöstä ja työnjaosta avointen yliopistojen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten kesken.

Monissa oppilaitoksissa oli havaittu, että opiskelijaksi tulee ihmisiä moninaisista elämänvaiheista ja taustoista. Opisto-opiskelun pariin eivät päädy vain välivuottaan viettävät nuoret aikuiset, vaan myös työelämään haetaan tietoja ja taitoja.

”Vapaassa sivistystyössä tarjottavat opinnot kohdentuvat yhä useammalle kohderyhmälle. Kohderyhmät laajenevat ja monipuolistuvat, ja koulutuksilla vastataan yhä moninaisimpiin tarpeisiin”, summaa rehtori Jaana Laitila Alkio-opistosta.

Laitilan mukaan opistojen väyläopintojen pedagogiikassa korostuvat henkilökohtaisuus, yhteisöllisyys, opiskelutaidot, elämäntaidot sekä kieli- ja viestintäopinnot perusopintojen rinnalla.

”Keskusteluissa nousi esiin myös se, että erityisesti aikuisopiskelijoiden osalta on pedagogiikan suhteen tärkeää, että opinnoissa olisi vähemmän ’tenttimistä’. Sen sijaan kaivataan enemmän työelämäkokemuksen ja -osaamisen huomioivaa yhdessä oppimista ja ryhmätyöskentelyä”, yliopistonopettaja Päivi Patja Jyväskylän yliopiston avoimesta yliopistosta jatkaa.

Vapaa sivistystyö vahvistaa yliopistojen tarjontaa paikallisesti

Vapaassa sivistystyössä on koettu toimivaksi työnjaoksi se, että avoin yliopisto tarjoaa verkko-opetusta ja opistot lähiopetusta.

Paula Savelan mukaan kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja työväenopistojen vahvuutena on opintojen paikallisuus sekä tuki, jota opiskelija saa sekä opistojen henkilökunnalta että vertaisiltaan opiskelijoilta lähiopetuksessa.

”Yliopistojen antama tuki ja luottamus on tälle kentälle tärkeää. Luottamuksen rakentaminen ja rakentuminen yliopiston, avoimen yliopiston ja vapaan sivistystyö välille on keskeistä avoimen yliopiston opintojen onnistuneessa toteuttamisessa”, Savela linjaa.

Koronan aiheuttama poikkeusaika on kuitenkin lisännyt etäopetuksen määrää myös vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, mikä haastaa aiemman jaon etä- ja lähiopetuksen tarjonnasta. Toisaalta verkko-opetus voi madaltaa kynnystä yliopisto-opintojen aloittamisesta entisestään.

Olennaisinta on, että opintoja etsivä ihminen löytää itselleen sopivaa koulutusta, todettiin työpajojen keskusteluissa. Tämän vuoksi yhteistyö myös saman alueen opistojen välillä sekä opintojen toteutuksessa että markkinoinnissa kannattaa. Kehittyvä yhteistyö on sekä yliopistojen ja yhteistyöoppilaitosten etu. Se voi parhaimmillaan lisätä myös alueen pitovoimaa, kun koulutusta saa sieltä, missä on kysyntää.