Yliopistojen valintaperusteet on julkaistu – avoimen väyliä on jo yli 200

TRY-hankkeen koostamien tietojen mukaan avoimen väyliä kandidaatti- ja maisteriohjelmiin on tällä hetkellä yli 200. Väyliä maisteriohjelmiin on suurin piirtein vastaava määrä. Listauksessa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot. Tiedot on kerätty manuaalisesti Opintopolusta. 

• Lista kevään 2020 hakujen kandidaatti- ja maisteriohjelmista, joihin on avoimen väylä

Vertailulukuja väylien määristä aiemmilta vuosilta ei ole, sillä tiettävästi väylistä ei ole kerätty tätä ennen järjestelmällisesti tietoa valtakunnan tasolla. Vaihtoehtoisten reittien määrä on todennäköisesti kasvanut aiemmasta, sillä täysin uusiakin väyliä on avattu TRY:n hankekauden aikana, myös hankepilottien ulkopuolella. Esimerkiksi Lapin yliopistoon on luotu oikeustieteiden väylä ja Jyväskylän yliopistoon väylä koulutusteknologian kandidaatti- ja maisteriohjelmaan. Oulun yliopiston yli 20 väylästä monet ovat uusia. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö tavoittelee opiskelijavalintojen uudistuksella suomalaisen osaamistason nostoa siten, että puolella 24–35-vuotiaista suomalaisista olisi korkeakoulututkinto. Mutta mikä on korkeakoulutuksen merkitys yksilölle?

Yksi näkökulma koulutuksen vaikutukseen on työllisyys. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen (9/2019) mukaan korkeakoulutettujen työttömyys on merkittävästi matalampi verrattuna keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin. Keskiasteella tarkoitetaan yleensä lukion tai ammatillisen koulutuksen suorittaneita.

"Mitä pidemmälle kouluttautuu, sitä todennäköisempää työllistyminen on", TE-palveluiden Anu Kettunen totesi Jyväskylässä pidetyssä Suunta uralle -tilaisuudessa.

• Avoimen väylä – tietoa opiskelijaksi haluavalle

Korkeakoulujen kevään 2020 haut:
Yhteishaku 18.3.–1.4.2020
Erillishaut 4.5.–18.5.2020 ja 18.3.–31.5.2020