Avoimen väylän yhdenmukaistaminen hyödyttää kaikkia
Valtakunnallisessa Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa (TRY) on vuosien 2018–2020 aikana uudistettu jo olemassa olevia avoimen väyliä sekä avattu kokonaan uusia. Keskiössä on ollut erityisesti väylien opiskelijalähtöinen kehittäminen: vaadittuja opintopistemääriä on pyritty kohtuullistamaan ja avoimen väylältä hakeville tarkoitettujen aloituspaikkojen määrää nostamaan.
Kehittämistyön on kuitenkin jatkuttava kesällä 2021 päättyvän hankekauden jälkeen. Tämän vuoksi nostimme esiin avoimen väylän kannalta tärkeitä kehittämiskohteita niin hakijoiden kuin yliopistojen kannalta Helsingin Sanomissa 10.10.2020. Tässä blogitekstissä avaamme lisää mielipidekirjoituksemme teemoja.
Avoimen väylästä tarvitaan kootusti tietoa
Tietoa hakukohteista on saatava kootusti nähtäville myös opinto-ohjauksen tueksi. Opinto-ohjaajille saati hakijoillekaan ei ole aina selvää, mihin tutkinto-ohjelmiin avoimen väylän kautta voi hakea. Toisaalta sekin voi olla yllätys, ettei läheskään kaikille aloille ole väylää.
Kaikki väylät yhteen paikkaan kokoavalle, säännölliselle tiedotukselle on tarvetta myös TRY-hankkeen päätyttyä. Tällä tavalla sekä hakijat että opinto-ohjaajat voivat tehokkaammin arvioida väylätarjontaa muiden valintatapojen ohella.
Selkeyttä avoimen väylän valintaperusteisiin ja aloituspaikkoihin
Tutkinto-ohjelmien lisäksi epäselvyyttä on aloituspaikkojen ja valintaperusteiden suhteen. Helsingin Sanomissa 29.8.2020 kerrottiin, että hakijan on vaikea saada selville, mitkä ovat tutkinto-ohjelman valintaperusteet ja paljonko aloituspaikkoja on tarjolla. Olemme tehneet TRY-hankkeessa saman havainnon.
Aloituspaikkatietojen esittämisessä on kirjavia käytänteitä eri yliopistoissa. Todistusvalintaan tai valintakokeeseen verrattuna avoimen väylän aloituspaikat ilmoitetaan hakijalle usein enimmäismäärinä. Esimerkiksi siihen, kuinka monta paikkaa avoimen väylältä hakeville on jaossa, on täten haastavaa löytää yksiselitteistä vastausta.
Opiskelijoilla on kuitenkin oikeus tietää, kuinka monta opiskelupaikkaa on jaossa ja miten hän voi parantaa asemaansa hakijana. Nämä asiat on viestittävä yliopistojen omilla verkkosivuilla ja Opintopolku-palvelussa siten, että valinta on läpinäkyvää. Voimassa oleviin valintaperusteisiin ei saa jäädä epämääräistä tulkinnanvaraa.
Yksityiskohtaisempi tieto antaisi myös yliopistoille mahdollisuuden tehokkaampaan tiedolla johtamiseen avoimen väylien kehittämisessä. Esimerkiksi näin paljastuvia esteitä tai hidasteita voidaan purkaa ja lisätä väylän vetovoimaa myös markkinoinnilla sekä uusilla yhteistyöavauksilla, esimerkiksi toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa.
Yhdenmukaisuus on opiskelijalähtöisyyttä
Hakijan näkökulmasta avoimen väylän käytänteet vaativat yhdenmukaistamista yliopistojen välillä, kun kehitetään opiskelijalähtöistä hakutapaa. Esimerkiksi haku väylän kautta voi tapahtua yliopistosta riippuen joko yhteis- tai erillishaussa. Lisäksi avoimien yliopisto-opintojen hyväksilukua suomalaisten yliopistojen välillä ei ole linjattu, vaan hakijan täytyy selvittää opintojen kelpaavuus erikseen. Tämän pitäisi olla lähes automaattista.
On myös tärkeää pidentää avoimen väylän valintaperusteiden voimassaoloaikaa. Tällä hetkellä valintaperusteet seuraavaksi vuodeksi julkaistaan vasta loka-marraskuussa, ja ne ovat voimassa yleensä yhdestä kahteen vuotta. Jos opiskelija saa valintaperusteet selville vasta loppuvuodesta ja aloittaa opintonsa silloin, haku yliopistoon voi jäädä keväällä suunnitelmaksi, vaikka vaadittu opintopistemäärä olisi maltillinen. Opintoja ei yksinkertaisesti ehdi tehdä.
Selkeä tiedotus avoimen väylästä hakukohteineen, yhdenmukaiset käytänteet yliopistojen välillä, läpinäkyvät valintaperusteet ja täsmällinen tieto aloituspaikoista ovat opiskelijan etu. Nämä elementit parantavat myös tarjolla olevien väylä- ja tutkinto-opintojen vertailua.
Määrätietoisen tiedonhankinnan avulla yliopistoilla on paremmat mahdollisuudet tutkia avoimen väylän käyttöä osana opiskelijavalintaa. Tutkittuun tietoon perustuen voimme kehittää avoimen väylää otolliseen suuntaan niin opiskelijan kuin yliopiston kannalta osana opiskelijavalintojen kokonaisuutta.
Paula Savela
Projektipäällikkö
Toinen reitti yliopistoon
Tuomo Kuivalainen
Projektitutkija
Toinen reitti yliopistoon