Avoimen yliopiston opinnoista uskottavan kokoinen opiskelijavalintaväylä

Talvenselkä on kääntymässä kevääseen ja aivan kohta elämme aikaa, jolloin jännittävät korkeakoulujen yhteishaut käynnistyvät. Vielä tänä vuonna valtaosa yliopisto-opintoihin johtavista väylistä muodostuu erilaisista ylioppilastodistuksen arvosanojen ja valintakokeista saatujen pisteiden yhdistelmistä. Osaan aloista tarvitaan edellä mainittujen lisäksi menestyksekäs suoriutuminen soveltuvuuskokeissa.

Vuoden kuluttua, vuonna 2020, valintakriteerit uudistuvat merkittävällä tavalla ja todistusarvosanoista tulee pääasiallisin kriteeri opiskelupaikan saamiselle. Valintakokeita järjestetään myös tulevina vuosina, mutta tämä väylä tulee olemaan kapeampi kuin todistusvalinta. Soveltuvuuskokeet säilyvät edelleen aloilla, jossa niiden olemassaolo on perusteltua, kuten opettajankoulutuksessa.

Hyvin ajankohtainen ja tärkeä kysymys tulee olemaan, miten merkittäväksi valintatavaksi yliopisto-opintoihin kasvavat väylät, joissa avaimena toimivat aiemmin suoritetut yliopisto-opinnot. Näistä avoimen yliopiston väylistä käytetään sellaisia nimityksiä kuin näyttöreitti, vaihtoehtoinen reitti tai elinikäisen oppimisen reitti. Jyväskylän yliopisto koordinoi Toinen reitti yliopistoon -hanketta, jossa edellä mainittuja, aiempiin yliopisto-opintoihin perustuvia reittejä suunnitellaan ja pilotoidaan.

Ei umpikujia koulutuspoluille

Yliopistojen opiskelijavalintoihin liittyvän uudistuksen tavoite on nostaa korkeakoulutettujen määrää ja siten suomalaisen osaamisen tasoa. Tavoitteen taustalla ovat muun muassa suuret muutokset työelämässä, jotka edellyttävät entistä enemmän korkean koulutustason osaamista. Työtehtävät muuttuvat, kun suorittava työ vähentyy automaation ja erilaisten teknologisten ratkaisuiden myötä.

Pieni ja sinnikäs kansamme on aina perustanut menestyksensä koulutukselle. Nytkin keskeisenä koulutuspoliittisena pyrkimyksenä on varmistaa, että koulutuspoluilla ei tule vastaan umpikujia. Kouluttautumisen ja oman osaamisen kehittämisen tulee olla aina mahdollista niin pitkälle kuin tavoitteet ja sinnikkyys kantavat.

Vaihtoehtoiset väylät yliopistoon ovat ytimessä, kun pyritään mahdollistamaan osaamisen jatkuva kehittäminen. Näiden koulutusväylien hyödyntäminen ja kasvattaminen nykyistä huomattavasti leveämmiksi ja houkuttelevammiksi palvelee alalle pyrkiviä opiskelijoita, korkeakouluja ja suomalaisen korkealaatuisen osaamispääoman kasvattamista.

Monta tietä koulutusunelmiin

Jos sisäänpääsy opintoihin ei ole onnistunut todistusvalinnan kautta, motivoitunut opiskelija voi osoittaa potentiaalinsa ja kykynsä suorittamalla hyvillä arvosanoilla alansa opintoja avoimessa yliopistossa. Valitessaan tällä tavalla toimineen opiskelijan tutkinto-opiskelijaksi yliopisto tietää hakijan tehneen tietoisen opintoalan valinnan sekä omaavan riittävät taidot opinnoissa menestymiseen. Nämä ovat ratkaisevia seikkoja, sillä on huomattavasti epätodennäköisempää, että näin valitun opiskelijan opinnot keskeytyvät puuttuvien korkeakouluvalmiuksien tai väärän opintoalan valinnan seurauksena.

Uskottavan kokoista vaihtoehtoista väylää puoltavat myös seikat, joiden äärellä olen taas tänäkin keväänä myös äitinä. Perheemme viidestä nuoresta vielä kahdella on opiskelualan valinta lähitulevaisuudessa edessä. Oman alan valintaan liittyvät huolet ja paineet ovat lähes päivittäin esillä kodissamme.

Huolet ja pelot liittyvät pohdintoihin siitä, miten pärjätä mittelössä, jossa lukion arvosanat ovat ratkaisevat tai onnistua tilanteessa, jossa muutamat tunnit valintakokeessa määrittävät unelman toteutumisen tai murskautumisen. Jo tietoisuus uskottavan kokoisista avoimen yliopiston reiteistä tutkintokoulutukseen helpottaisi nuorten kokemia paineita ja vahvistaisi uskoa omiin mahdollisuuksiin. On tärkeää, että koulutusunelmiin ei kulje vain yhtä valtatietä, vaan auki on useammanlaisia polkuja.

Kokonaisuutena uskon vahvasti, että meidän tulee laventaa kouluttautumisnäkymiämme, jotta voimme saavuttaa tavoitteemme suomalaisen koulutustason ja osaamisen vahvistamisessa. Tavoitteen onnistumiseksi on yhtä lailla tärkeää, että jatkuvan oppimisen ja kouluttautumisen polut ovat auki kaiken ikäisille ja kaikkialta maahamme tuleville ihmisille.

Marja-Leena Laakso

Vararehtori
Toinen reitti yliopistoon -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja