Avoimet ja joustavat verkko-opiskelumahdollisuudet kiinnostavat eurooppalaisella korkeakoulukentällä

Eurooppalaisten avointen yliopistojen yhteistyö sekä kansainvälisten opiskelumahdollisuuksien kehittäminen etenee hyvin myös suomalaisen korkeakoulutuksen näkökulmasta. Avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen kertoo blogissa kuulumisia eurooppalaisen avoimen ja verkko-opetuksen kentältä.
Avoimet ja joustavat verkko-opiskelumahdollisuudet kiinnostavat eurooppalaisella korkeakoulukentällä
OOFHEC2019-konferenssi järjestettiin lokakuussa Madridissa. Jukka Lerkkanen (oik.) valittiin konferenssin aikana EADTU:n Supervisory Boardin jäseneksi.

Voisiko saksalainen HR-asiantuntija tai norjalainen opettaja hankkia tarvitsemaansa digiosaamista Suomen sydämestä ja tehdä korkeakouluopintoja verkossa kansainvälisessä ryhmässä kotisohvaltaan käsin? Jo lähitulevaisuudessa tämä on todellisuutta. Opiskelu ei katso valtioiden rajoja, mutta aidosti kansainvälisten opintojen kehittäminen edellyttää koulutusorganisaatioilta suunnitelmallisuutta, tekoja sekä vahvaa yhteistyötä. 

Suomalaisessa avoimessa korkeakoulutuksessa on potentiaalia kansainvälisesti. Suomalaisia pidetään osaavina ja luotettavina toimijoina. Meidät halutaan mielellään mukaan kansainväliseen yhteistyöhön, ja olemmekin siinä aktiivisia. Tällaisiin havaintoihin päädyin osallistuessani Open, Online and Flexible Higher Education 2019 -konferenssiin 16.–18.10.2019 Madridissa.  

Konferenssin tärkeimpiä teemoja olivat yhteinen keskustelu akateemisten täsmäkoulutusten periaatteista ja European Universities -verkoston rakentamisesta, jotka ovat myös Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston tulevaisuutta. 

Työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista

Eurooppalaisella tasolla on todettu, että korkeakoulujen tutkintokoulutus on liian raskas, kallis ja hidas vastaamaan nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Yksi ratkaisu ongelmaan on tutkinto-opintoihin hyväksiluettavat korkea-asteen täsmäkoulutukset (micro-credentials), joiden laajuus on 4-6 opintopistettä ja jotka vastaavat tiettyyn yksityiskohtaiseen osaamistarpeeseen.

Konferenssissa keskusteltiin vilkkaasti näiden opintojen roolin vahvistamisesta eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa. Tämä edellyttää linjauksia esimerkiksi hyväksilukemisen ja arvioinnin osalta (European Qualification Framework, EQF) sekä koulutuksen kriteerien täsmentämistä.

Suomessa olemme muita eurooppalaisia yliopistoja valmiimpia akateemisten täsmäkoulutusten järjestämiseen.

Suomessa olemme muita eurooppalaisia yliopistoja valmiimpia tällaisten täsmäkoulutusten järjestämiseen. Meillä avoimen yliopiston opinnot pohjautuvat tiedekuntien opetussuunnitelmiin ja tutkintokoulutukseen, millä varmistetaan muun muassa koulutuksen laatu, tutkimusperustaisuus sekä arvioinnin kriteerit.

Sen sijaan kriittisempi kysymys myös suomalaisille korkeakouluille on vaatimus opiskelijoiden vahvasta tunnistautumisesta. Meillä tunnistautuminen tapahtuu suomalaisilla pankkitunnuksilla, joita edes kaikilla suomalaisilla opinnoista kiinnostuneilla ei aina ole. Tältä osin käytäntömme kaipaavat yhä kehittämistä. Tarvitsemme vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen ratkaisun, joka toimii myös kansainvälisille opiskelijoille. Tämä on jo arkipäivää verkkopankkiin tai Googlen palveluihin tunnistautuessa.

Eurooppa-yliopistoista aidosti kansainvälisiä sukupolvia  

Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti puheessaan Sorbonnen yliopistossa 26.9.2017 tarpeen European Universities -verkoston rakentamisesta. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisia arvoja ja saattaa yhteen uusi sukupolvi, joka tekee yhteistyötä monilla kielillä ja yli valtioiden sekä tieteenrajojen. 

Perusidea on, että opiskelijoille mahdollistetaan tutkinnon suorittaminen siten, että siihen kuuluu opintoja eri verkoston yliopistoista.

Tämä hieno aloite on edennyt jo sen verran, että kesällä 2019 Euroopan komissio teki ensimmäiset rahoituspäätökset European Universities -yhteistyöstä. Perusidea on, että opiskelijoille mahdollistetaan tutkinnon suorittaminen siten, että siihen kuuluu opintoja eri verkoston yliopistoista. Samalla edistetään opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta myös virtuaalisesti.

Suomesta rahoituksessa mukana ovat Tampereen, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot sekä Aalto-yliopisto. Rahoitus kohdennetaan yliopistojen strategisten kumppanuuksien vahvistamiseen.  

Jyväskylän yliopisto on näköalapaikalla eurooppalaiseen korkeakouluyhteistyöhön 

Kun tarkastelen Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston toimintaa eurooppalaisten kehityslinjojen valossa, katson tulevaan luottavaisena. Olemme EADTU:n täysjäsenenä näköalapaikalla kehittämässä jatkuvaa oppimista Euroopassa. European Universities -yhteistyössä toimimisen (FORTHEM-hanke) lisäksi kehitämme myös kansainvälisesti tarjolle tulevia yliopistotason täsmäkoulutuksia European Short Learning Programmes -hankkeessa (E-SLP).  

Olemme aktiivisesti mukana työryhmissä, joissa valmistellaan hankkeita tekoälyn hyödyntämiseen koulutuksessa sekä pieniä kieliryhmiä edustavien yliopistojen yhteistyötä. Lisäksi allekirjoittanut valittiin kaksivuotiselle kaudelle EADTU:n hallitukseen. Näistä asetelmista meillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön tulevaisuuden suuntaan. 

Jukka Lerkkanen
Johtaja, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto 
Puheenjohtaja, Avoimen Foorumi

Jukka Lerkkanen