Onko sinun kulttuuriperintösi uhattuna?
Kulttuurin – ja kulttuurinperinnön – hyvinvointivaikutukset ovat tunnustettuja ja tutkittujakin. Myös erilaisten kansalaisjärjestöjen, yhteisöjen ja yksityisten ihmisten vastuu ja oikeus oman kulttuuriperintönsä ja yhteisönsä vaalimiseen on tunnistettu kansainvälisillä ja kansallisilla sopimuksilla, strategioilla ja ohjelmilla. Monet kuntien 2020-luvuilla tehdyistä kulttuuristrategioista ja -suunnitelmista korostavat kulttuuriperinnön merkitystä esimerkiksi kunnan elinvoimaisuudelle ja yhteisöllisyydelle.
Viimeksi yhteisöjen vastuuta alleviivasi Valtionneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiasta 2023–2030: Kulttuuriperintöstrategiassa korostetaan kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnan voimavarana, yhtenä alati kasvavan luovan talouden elementtinä ja ihmisten elämänlaadun parantajana. Kulttuuriperintö nähdään siltana moninaisten ihmisten välillä ja mahdollisuutena tehdä kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden rakentamiselle.
Kuinka kulttuurin ääni saadaan kuuluviin?
Kulttuuri, kulttuuripolitiikka ja kulttuuriympäristöpolitiikka ovat neuvottelun ja keskustelun paikkoja sekä niiden tulosta. Nykyaikaisessa hallinnossa päätösten tekemiseen ja niiden valmisteluun eivät osallistu ainoastaan poliitikot tai virkahenkilöt, vaan myös kansalaisilla ja heidän järjestöillään on näissä asioissa suuri rooli. Näin kulttuuriperintö tarjoaa yhteiskunnassa mahdollisuuksia osallisuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnistamiseen ja vahvistamiseen.
Kulttuuriperinnön ja kulttuurisen kestävyyden rakennustalkoisiin on kutsuttu kaikkia kansalaisia. Osallistuminen, oman äänen saaminen kuulumaan on kuitenkin vaikeaa, koska termistö, käsitteet ja siten myös vaikutusmahdollisuudet ovat jatkuvassa muutoksessa. Myös yhdessä sovittujen periaatteiden, kuten demokratian toteutumisen ja kansalaiskeskustelujen, integroituminen päätöksentekoon koetaan hankalaksi.
Haasteita on myös kansalaistoiminnan puolella: Järjestöt, jotka edustavat kansalaisnäkemystä päätöksenteossa, eivät tavoita kaikkia kulttuuriperintöasioista kiinnostuneita kansalaisia. Asia on hankala senkin vuoksi, että kulttuuriperintöjärjestöissä toimivat ihmiset ovat yhä ikääntyneempiä. Kansalaistoimintaan olisikin pystyttävä saamaan mukaan nuorempia toimijoita niin kansallisesti kuin paikallisesti.
Näistä syistä voidaan sanoa, että kulttuuriperintö on uhattuna. Toisaalta, me kaikki voimme vaikuttaa ja osallistua keskusteluun. Päättäjien tehtävään kuuluu aktiivinen kansalaiskeskustelun kuuleminen ja sen tarjoamien näkemysten arvostaminen omassa työssään.
Tiedolla kulttuurista kestävyyttä
Tieto edistää osallistumista ja vaikuttamista, ja me yliopistossa haluamme tarjota tutkitun tiedon hyödynnettäväksi: osaksi toimintaa ja keskustelua. Kulttuurialasta kiinnostuneille ja sillä toimiville olemme kehittäneet kaikille avoimet verkkovälitteiset opinnot, joiden tarjoama osaaminen auttaa muun muassa kulttuurisen kestävyyden rakentamisessa ja keskusteluun osallistumisessa.
Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa opiskeltavissa oleva Kulttuurialan hallinto, verkostot ja vaikuttaminen -opintokokonaisuus antaa hyviä mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuri- ja kulttuuriperintöalan tilannetta. Kokonaisuus tutustuttaa opiskelijan monipuolisesti kulttuurialan päätöksentekoon. Saat opinnoista eväitä haasteiden tunnistamiseen ja jäsentämiseen sekä niihin vaikuttamiseen. Tervetuloa mukaan!
Helena Lonkila FT, yliopistonlehtori (museologia), dosentti (etnologia, kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön soveltava tutkimus)
Miikka Pyykkönen YTT, professori (kulttuuripolitiikka), dosentti (sosiologia, Helsingin yliopisto)
Lue lisää:
Seminaarinmäki-kuva: Nina Huisman
Helenan kuva: Petteri Kivimäki
Miikan kuva: Anne Kalliola