Fiktiossa opitaan niin faktoja kuin vuorovaikutusta ja läsnäoloa – draamakasvatusta kaikille

Draaman keinoin voi oppia ja opettaa asiasisältöjä, mutta paljon muutakin, eikä ainoastaan koulumaailmassa. Avoimen blogissa draamakasvatuksen opettaja Enni Junttila kuvailee draaman mahdollisuuksia niin kasvatuksessa kuin työelämässäkin.

Draamatyöskentely pohdintoineen kehittää aina vuorovaikutustaitoja. Siksi siitä on iloa ja hyötyä monilla eri aloilla ja eri ikäryhmissä. Kuka tahansa, jonka tehtäviin kuuluu asiakaskontaktia tai tiimityötä, voi saada uusia eväitä vuorovaikutustyöhönsä draaman myötä.

Runoanalyysistä ilmastonmuutokseen

Draaman menetelmiä voi hyödyntää monin tavoin opetettaessa eri oppiaineiden sisältöjä. Yksi esimerkki löytyy vieraan kielen opetuksesta. Harjoitteleminen roolien kautta tuo turvaa kokeilulle ja erehtymiselle, kun erilaisia tilanteita ei tarvitse kohdata omana itsenään. Turistirouvan ja torikauppiaan roolien kautta saa tutustua kaupankäynnin sanastoon ja todeta, ettei turisti välttämättä osaa kieltä täydellisesti; turistin roolissa voi turvallisin mielin puhua kuten turisti puhuu.

Runoanalyysiin saattaa saada äidinkielen oppitunnilla uutta tulokulmaa, kun lähdetään tutkimaan yhdessä runon puhujaa: kuka hän on, mistä hän on tulossa ja miksi hän on ajatellut nämä runossa esitetyt asiat. Yhdessä pohtimisen jälkeen tämän runon puhujan saattaa draamatunnilla saada haastateltavaksi, jonkun osallistujista heittäytyessä hänen rooliinsa. Mitä sinä kysyisit Väinämöisen jahtaamalta Ainolta tai häneltä, joka kuulee ruislinnun laulun korvissaan kesäyönä?

Ilmastonmuutosta käsitellessä oppilaiden kanssa on voitu keskustella vähäpäästöisemmästä elintarviketuotannosta. Tämän jälkeen oppilaat tekevät pienryhmissä uusia ”keksintöjä” erilaisista vähäpäästöisistä tuotteista. He suunnittelevat ja esittävät tuotteen mainoksen muulle ryhmälle, ehkä hauskan mainosjinglen säestämänä.

Draamassa opitaan
...draamasta
...sisällöistä
...itsestä ja toisista

Oppimisen kohteena teatteritaide

Draamakasvatus jaetaan usein esittävään ja osallistavaan draamaan. Yllä esitellyt esimerkit edustavat osallistavaa draamaa, jolloin tavoitteena ei ole ulkopuoliselle yleisölle valmistettava esitys, vaan yhdessä läpikäytävä prosessi on tärkein osa oppimista.

Tämäntyyppisen työskentelyn lisäksi draamakasvatuksen opinnot antavat pohjaa ohjata esittävää draamaa, jolloin päämääränä on valmistaa esitys yleisöä varten. Yleisö saattaa koostua muista ryhmäläisistä, koulun juhlavieraista tai pääsylippunsa maksavista katsojista.

Draamakasvatukseen kuuluu improvisaatiota, liikeilmaisua ja ohjaajan- ja näyttelijäntyötä sekä dramaturgiaa. Kaikki nämä ovat jollain tapaa aina läsnä myös osallistavassa draamassa, mutta esittävässä draamassa niistä tulee itse tarkoitus ja päämäärä. Esiintyessä kehittyy itsensä ilmaisijana näyttämöllä tai harjaannuttaa dramaturgista ajattelua. Tällaisia asioita voidaan harjoitella koulun oppitunneilla tai esimerkiksi harrastajateatteri- tai taiteen perusopetuksen ryhmissä.

Vuorovaikutuksen kysymyksistä draaman keinoin

Draama ei ole vain lasten ja nuorten juttu. Draaman menetelmiä voi hyödyntää esimerkiksi työpaikan täydennyskoulutuksissa tai työhyvinvointiin keskittyvissä tilaisuuksissa. Draaman kautta voidaan nostaa käsiteltäväksi ajankohtaisia yhteisöä askarruttavia tilanteita ja etsiä niihin ratkaisuja. Aina keskustelun herättämiseen ei tarvita kokonaista näytelmää; yksittäinen repliikki tai pienryhmän kehoillaan rakentama pysähdyskuva voi puhuttaa osallistujia vaikka kokonaisen iltapäivän. Sen avulla voidaan tehdä näkyväksi esimerkiksi vuorovaikutustilanteiden pulmia työpaikalla.

Draamatyöskentely johdattaa ja haastaa osallistujia tutustumaan omiin asenteisiin ja tunteisiin. Mitä minä ajattelen tästä? Miksi minä toimin roolissa tällä tavalla? Miten minä toimin muiden kanssa? Miten pääsemme yhteiseen päämäärään?

Oppimisen kohteita on monia

Riippumatta ohjaajan tarjoamasta sisällöllisestä tai taiteellisesta opetuksesta, oppimisen kohde voi olla jokaiselle osallistujalle omanlaisensa, ja oppia voi saman työskentelyn äärellä monesta eri asiasta.

Joku saattaa alkaa ymmärtää aiemmin eläneitä ihmisiä ja heidän valintojaan kohdatessaan uusia asioita itselle vieraasta aikakaudesta. Eikä sekään ole mahdotonta, että verbimuodot tai vuosiluvut jäisivät hienosti mieleen toiminnan tuoksinan ohella. Toisaalta joku osallistujista saattaa kehittyä eniten improvisatorisessa työskentelyssään, toiselle taas kolahtaa parhaiten ponnistelut yhteisen päämäärän eteen; oivallukset itsestä ryhmän jäsenenä. Draama on fiktiossa oppimisen lisäksi - ja ehkä ennen kaikkea, läsnäoloa ja ihmisen kohtaamista.

Enni Junttila

Enni Junttila, draamakasvatuksen opettaja

Lue lisää: