Menivätkö osakemarkkinat pysyvästi rikki, kun piensijoittajat horjuttivat markkinaa ”Gamestop-ilmiöllä”?

Alkuvuonna osakemarkkinoilla vallitsi hämmennyksen tila, kun amerikkalaisen, perinteisiä videopelejä myyvän Gamestopin osake lähti yllättäen jyrkkään nousuun. Auringonlaskun yritykseksi hiipuneen Gamestopin osakkeen nousulle ei löytynyt liiketoiminnallisia perusteita, sillä yhtiö on jäänyt selvälle takamatkalle digitalisoituneessa pelibisneksessä. Opettaja Arttu Karila pohtii aihetta taloustieteen näkökulmasta.

Gamestop myy mm. konsolipelejä, erilaisia oheistarvikkeita kuten peliohjaimia sekä pelibrändeihin liittyviä fanituotteita. Muutama yrityksen yli 5000 kivijalkakaupasta löytyy myös Suomesta. Gamestopin osakkeen arvo on laskenut kuudessa vuodessa 46 dollarista alimmillaan reiluun 3 dollariin per osake.

Mikä sitten sai osakkeen äkkinäiseen jyrkkään nousuun? Parhaimmillaan Gamestopin osakkeen arvo nousi tammikuussa vajaaseen 350 dollariin kun se vielä joulukuussa oli alle 20 dollarissa. Yhtiön osakkeiden arvo nousi hetkessä miljardista yli 20 miljardiin dollariin. Korkeaa arvostusta ei perinteisin laskelmin voi perustella. Mitä osakemarkkinoilla tapahtui?

Sijoittajat siirtyneet puhelimille ja keskustelupalstoille

Erilaiset puhelinsovellukset ovat tehneet sijoittamisesta helpompaa kuin koskaan. Puhelimen näytöltä pystyy seuraamaan reaaliajassa osakkeiden hinnan kehitystä ja tekemään nopeita osto- ja myyntipäätöksiä vieläpä edullisin välityskustannuksin. Sijoittamisen digitalisaatio on saavuttanut jokaisen älypuhelimen omistavan kuluttajan.

Aikaisemmin markkinoita ovat heiluttaneet satojen miljardien omaisuusluokkia hallitsevat sijoitusyhtiöt, nyt keskustelufoorumeilla aktiivisesti toimivat yksityissijoittajista muodostuvat porukat haastavat totuttuja pelisääntöjä ja toimintatapoja. Keskustelufoorumeilla omalla nimellään tai nimimerkin takaa sijoitusneuvoja antavat toimijat ovat onnistuneet ajoittain luomaan markkinoita heiluttavia joukkoliikkeitä, jotka ovat hetkessä heiluttaneet pörssiyritysten – usein matalan markkina-arvon ja vähäisen kaupankäynnin – osakkeiden arvoa. Näin kävi myös Gamestopin kohdalla. Ilmiö luo markkinoille epävarmuutta ja ennakoimattomuutta.

Näpäytys investointipankeille?

kuvaaja_gamestop_tammihelmi.jpg

Piensijoittajat kiinnittivät huomiota suurten, institutionaalisten sijoittajien tekemiin sijoituksiin markkinoita menettävään peliyhtiöön. Gamestopin nopea arvonnousu tarkoitti samalla miljardien tappioita osakkeen matalan arvon puolesta veikanneille investointipankeille. Suuri piensijoittajien joukko pystyi yhdessä ostamalla nostamaan yhtiön yksittäisen osakkeen hintaa luoden merkittäviä tappioita Gamestopin osakkeita lyhyeksi myynneille – eli shortanneille – suursijoittajille. Voi vain arvuutella, ajoiko piensijoittajien toimintaa pikavoiton tavoittelu vai suurten toimijoiden horjuttaminen.

Spekulaatio on aina ollut osa osakemarkkinoita

Osakemarkkinoiden perimmäinen tarkoitus ei ole pikavoittojen tarjoaminen, vaan ne ovat olennainen osa rahoitusmarkkinoita. Rahoituksen tarpeessa olevat yritykset voivat nostaa osakemarkkinoilta merkittäviä pääomia oman toimintansa turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Toisaalta markkinat välittävät myös informaatiota palkitsemalla yrityksiä kannattavasta toiminnasta, jolloin niiden arvo nousee.

Spekulaatio ja osakkeiden arvon manipulaatio ovat kuitenkin aina olleet osa markkinoiden toimintaa. Houkutus suurista tuotoista luo kannustimen toimintaan, joka voi järkyttää markkinoiden tasapainoa. Hetkellisesti uudella toiminnalla voi saavuttaa kilpailuedun ja saavuttaa kaupankäynnissä voittoja.

Esimerkkinä toimii vuosina 1928–1930 Michael Meehanin johtama huijaus. Huijauksessa henkilöt sopivat ostavansa ja myyvänsä tiettyjä osakkeita ”ringissä”. Osakkeita myytiin tutulle yritykselle, joka myi nämä taas korkeammalla hinnalla seuraavalle ringin jäsenelle, joka myi osakkeet taas eteenpäin ostoringissä. Ulospäin markkinoille syntyi keinotekoinen kuva tiettyjen yhtiöiden osakkeista kysynnästä.

Pitkällä aikavälillä markkinatoimijat kuitenkin oppivat uudet toimintatavat, jolloin saavutettu kilpailuetu poistuu. Toisaalta markkinoiden kannalta haitallinen toiminta sisällytetään osaksi lainsäädäntöä ja säädetään laittomaksi. Näin kävi myös Meehanin tapauksen paljastuttua ja rahoitusmarkkinoiden toimintaa säätelevää lainsäädäntöä kiristettiin.

Markkinat sopeutuvat, sääntelykehikko uudistuu ja uusi tasapaino saavutetaan – ainakin hetkeksi.
Arttu Karila
Arttu Karila
Kirjoittaja on taloustieteen opettaja

Kiitokset kommenteista Susanne Syrénille sekä kiitos kommenteista ja kuvaajista Juhani Raatikaiselle.

Lähteet:

Kuvituskuva: StockSnap/Bixabay