Miksi terveys on tärkeää? Ja miksi terveyden talous on tärkeää?

Terveys on tärkeää niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Sen ylläpitämisen ja edistämisen kulut ovat olleet kasvussa jo vuosikymmeniä. Mitä kasvava resurssi tarjoaa ja mahdollistaa? Ja miten? Terveystaloustiede soveltaa taloudellista ajattelua terveysalan kysymyksiin. Professori Petri Böckerman kirjoittaa aiheesta avoimen blogissa – ja luennoi terveystaloustieteen kurssilla.

Jo 1600-luvun alkupuolella filosofi Rene Descartes kiteytti: ”… terveyden säilyttäminen on … ilman muuta ensisijainen asia ja perusta kaikille muille asioille elämässä.”

Terveys on perusta niin arjen elämiselle kuin tulevaisuuden suunnittelulle. Se on tärkeä osa niin yksilön kuin yhteiskunnankin hyvinvointia. Terveys itsessään on tavoite, jonka eteen moni meistä on valmis tekemään töitä ja valintoja. Arvostamme terveyttä yksinkertaisesti, koska elämästä on mahdollista nauttia paremmin terveenä. Hyvä terveydentila lisää luonnollisesti myös elinvuosia ja mahdollistaa toimintakykyä.

Terveydentila liittyy läheisesti myös taloudelliseen menestykseen ja yhteiskunnan toimivuuteen. Hyvä terveydentila parantaa mahdollisuuksia työskennellä tehokkaammin ja ansaita tuloja, mikä taas tuo elämään tiettyjä valinnan mahdollisuuksia.

Terveys ja talous liittyvät toisiinsa

Terveydellä ja taloudella on muitakin yhtymäkohtia. Terveyden ylläpitäminen ja edistäminen edellyttää varoja, oli kyse sitten tiedon lisäämisestä ja vaikuttavuudesta tai sairauksien hoidon mahdollistamisesta. Tällöin ollaan terveystaloustieteen kysymysten äärellä.

Terveyssektorilla käytetään valtavasti kansantalouden resursseja. Esimerkiksi vuonna 2019 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 22 miljardia euroa eli n. 9,2 % maan bruttokansantuotteesta. Jokaista Suomen asukasta kohden menot olivat 3 983 euroa. Korona-ajan vaikutus terveydenhuollon menoihin nähdään vasta lähitulevaisuudessa julkaistavissa tiedoissa.

Terveystaloustiede on taloustieteellisen ajattelun soveltamista terveyttä koskeviin kysymyksiin. Terveystaloustiede jakaantuu kahteen päälohkoon:

Terveydenhuollon organisointia koskevissa kysymyksissä keskeistä on niukkojen resurssien mahdollisimman tehokas kohdentaminen väestön terveyden parantamiseksi. Tällöin kiinnostuksen kohteena on mm. terveydenhuollon tehokkuus ja hoitokäytäntöjen kustannusvaikuttavuus.
Terveyskäyttäytymistä koskevassa tutkimuksessa tavoitteena on ymmärtää terveyskäyttäytymisen mm. tupakointi taustatekijöitä ja toisaalta niiden vaikutuksia esim. työmarkkinamenestykseen.

Terveysmenot kasvavat kehittyneissä maissa

Hyvän terveyden soisi jokaiselle. Yhteiskunnan ylläpitämä terveyssektori on olemassa sitä varten. Se on yhteiskuntamme valinta ja valtava panostus. Saamme verovaroillamme tukea terveyteen liittyvissä huolissa ja kysymyksissä sekä hoitoa sairauden kohdatessa.

Terveysmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat kasvaneet voimakkaasti kaikissa kehittyneissä maissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen. Uhraamme yhä enemmän resursseja paremman terveyteen eteen: Ovatko terveyssektorin tuotokset perusteltuja suhteessa kasvaneeseen resurssien käyttöön?

Luennoin näistä aiheista avoimen yliopiston terveystaloustieteen kurssilla, käsitellen niin empiirisiä kysymyksiä kuin teoreettisia näkökohtia. Luennoilla tarkastellaan terveyden määräytymiseen pitkällä aikavälillä vaikuttavia tekijöitä, terveyden yhteyttä suhdannevaihteluihin, terveyden sosioekonomisia tekijöitä, terveyskäyttäytymistä ja terveydenhuollon järjestelmiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä esim. toiminnan tehokkuutta.

Nämä kysymykset koskettavat meitä niin yksilöinä kuin työelämän ja yhteiskunnallisen päätöksenteon näkökulmista. Jos haluat tietää ja saada talouden näkökulmaa terveysteemojen pohdintaan, tule kurssille! Syksyn toteutukseen pääsee mukaan ilmoittautumalla 15.10. mennessä, kevään ilmoittautuminen ajoittuu tammi-helmikuulle.

Petri Böckerman
Professori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu