Mitä taloustiede sanoo oppivelvollisuuden pidentämisestä?

Joulukuussa hyväksytyllä lailla oppivelvollisuutta pidennettiin 18 ikävuoteen. Aiheesta käytiin paljon julkista keskustelua – puolesta ja vastaan. Mutta mitä taloustiede osaa kertoa uudistuksesta?

Koulutuksen taloustiede tutkii koulutukseen ja osaamiseen liittyviä ilmiöitä taloustieteen työkaluin. Taloustieteen näkökulmasta koulutus on investointi, jolle voidaan laskea tuotto. Siihen kuuluvat myös investointiin liittyvät riskit, kuten esimerkiksi: Onko oppimalleni käyttöä tai olisiko ajan voinut käyttää fiksummin kuin oppimalla uutta? Pääoma, jota koulutus kerryttää kutsutaan inhimilliseksi. Siihen kuuluu osaaminen laajasti ajateltuna – tiedot ja taidot, jotka lisäävät työn tuottavuutta.

Koulutuksen taloustieteessä vallitsee laaja yksimielisyys, että koulutuksella on positiivinen vaikutus yksilön hyvinvointiin ja ennen kaikkea elinkaarituloihin – työuran aikana ansaittuun kokonaispalkkaan. Yksilön lisäksi koulutuksesta hyötyvät myös ympärillä elävät ihmiset: Yksilöiden osaamistason noustessa kasvaa elintaso koko yhteiskunnassa.

Mitä vaikutuksia koulutuksella on yksilötasolla?

Hanna Virtasen tekemä tutkimus vertailee juuri ja juuri toisen asteen sisäänpääsyrajan ylittäneiden työmarkkinamenestystä juuri ja juuri koulutuksen ulkopuolelle jääneisiin. Tutkimusasetelman tarkoituksensa on näin vertailla samankaltaisia opiskelijoita. Tulosten mukaan mitä nopeammin koulutuksen piiriin pääsee, sitä todennäköisempää on myös tutkinnon suorittaminen ja korkeammat tulot työmarkkinoilla.

Koulutus tai tutkinto ei mittaa vain tietyn alan osaamista. Se antaa ulospäin myös muita viestejä. Työnantajalle uuden työntekijän rekrytointiin liittyy aina riski, koska vain työntekijä itse tuntee oman osaamisensa. Koulutus tekee osaamisen näkyväksi ja näin osoittaa työntekijän hyödyllisyyttä työnantajalle.

Kouluttautuminen sinänsä on jo osoitus tahdosta kehittää itseä ja omaa osaamista. Tutkinnon suorittaminen taas on osoitus kyvystä omaksua uutta tietoa ja uusia taitoja sekä saattaa valmiiksi pitkäjänteinen tavoitteellinen opiskellessa tehtävä työ. Ne ovat tärkeitä tietoja mahdolliselle työnantajalle.

Koulutus rakentaa arvoa työmarkkinoilla

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuonna 2018 raportin, joka arvioi oppivelvollisuusikärajan noston taloudellisia ja ei-taloudellisia hyötyjä. Keskeinen viesti Allan Seurin, Roope Uusitalon ja Hanna Virtasen kirjoittamassa raportissa on, että mitä koulutetumpi nuori on, sitä paremmassa asemassa hän on työmarkkinoilla: ”Pelkän peruskoulun varassa olevien asema työmarkkinoilla on heikko”.

Raportissa myönnetään, että uudistuksen mahdollisten vaikutusten arviointi on monimutkaista. Laajan kirjallisuuden läpikäynti päättyy johtopäätökseen: ”tulokset viittaavat siihen, että mikäli oppivelvollisuuden pidentäminen onnistuisi pitämään nyt koulutuksen ulkopuolelle alle 18-vuotiaana jäävät koulutuksessa 18 vuoden ikään asti, kasvattaisi se merkittävästi toisen asteen tutkinnon suorittavien osuutta ja tästä olisi myös merkittävää hyötyä tämän joukon myöhemmälle työllisyydelle ja tuloille.”

Uudistukselle löytyy myös perusteltua kritiikkiä. Oppivelvollisuuden laajentaminen on koko ikäluokkaa koskeva toimenpide, vaikka sillä pyritään puuttumaan vain pieneen osaan ikäluokasta. Oppivelvollisuuden pidentämisen kustannuksista iso osa syntyy esimerkiksi maksuttomista oppimateriaaleista. Olisiko kohdennetummilla keinoilla parempi vaikutus – ja pienempi hinta?

Miten oppivelvollisuusuudistus lopulta vaikuttaa nuorten osaamistasoon ja syrjäytymiseen? Tämän kysymyksen äärelle päästään lopullisesti vasta siinä vaiheessa, kun pidennetty oppivelvollisuus on otettu käyttöön osana kuntien, koulujen ja nuorten arkea. Tutkitun tiedon tarve oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutuksista kasvaa entisestään, kun uudistus siirtyy laista käytännöksi.

Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa perehtyä julkaistuun raporttiin, joka löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Arttu Karila
JYU avoimen yliopiston opettaja, taloustiede

• Tutustu taloustieteeseen! JYU avoimessa yliopistossa voit opiskella taloustieteen perusopinnot täysin etäyhteyksin

Lähdekirjallisuus:

• Becker, G. S. (2009). Human capital: A theoretical and empirical analysis, with special reference to education. University of Chicago press.
• Laki oppivelvollisuudesta (101/1921)
• Oppivelvollisuuslaki (1214/2020)
• Oreopoulos, P. (2007). Would more compulsory schooling help disadvantaged youth? Evidence from recent changes to school-leaving laws. In The problems of disadvantaged youth: An economic perspective (pp. 85-112). University of Chicago Press.
• Seuri, A., Uusitalo, R., Virtanen, H. (2018). Pitäisikö oppivelvollisuusikä nostaa 18-vuoteen? Talouspolitiikan arviointineuvosto.
• Spence, M. (1978). Job market signaling. In Uncertainty in economics (pp. 281-306). Academic Press.
• Virtanen, H. (2016). Essays on Post-Compulsory Education Attainment in Finland, Väitöskirja, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu