Kohtuulliset hakuehdot, selkeät valintaperusteet ja riittävästi tukea – näkökulmia avoimen väylän uudistukseen
Marraskuussa 2019 Toinen reitti yliopistoon -hanke on saavuttanut puolivälin etapin. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama 11 yliopiston yhteinen hanke kehittää avoimen yliopiston väylää uskottavaksi opiskelijavalintatavaksi. Hankkeessa pilotoidaan erilaisia avoimen väylän opintoja ja valintaperusteita. Millaiseksi avoimen yliopiston väylä näyttää muodostuvan TRY-hankkeen aikana?
Kaksi väylätyyppiä: absoluuttisen ja suhteellisen osaamisen tyypit
Hankkeen edetessä olemme havainneet, että väylätyyppejä näyttää olevan kahdenlaista:
Ensimmäisessä tyypissä opiskelijat valitaan rajatun kokoiseen väyläopintojen ryhmään, ja valintatapana on yleensä ilmoittautumisjärjestys. Ryhmään päässeet opiskelijat tietävät, että tutkinto-opiskelupaikka on varma, kunhan he suorittavat opinnot vaaditut kriteerit täyttäen. Tämän mallin väyläopinnoissa opiskelija kilpailee vain itsensä kanssa, eli valinta perustuu opiskelijan absoluuttiseen osaamiseen.
Toisessa väylätyypissä kuka tahansa voi suorittaa hakukelpoisuuteen vaadittavat väyläopinnot avoimessa yliopistossa tai tiedekunnan myöntämällä erillisellä opinto-oikeudella. Hakukohteesta vastaava tiedekunta joko hyväksyy kaikki hakukelpoiset tai järjestää tietyillä perusteilla hakijat valintajonoon, josta valitaan rajattu määrä opiskelijoita tutkintokoulutukseen.
Eri väylätyypit sopivat hakukohteisiin eri tavoin.
Jälkimmäisen väylätyypin hyvä puoli on mahdollisuuksien tasa-arvo opintojen suoritusvaiheessa. Sen haasteena puolestaan on kilpailuasetelma muihin opiskelijoihin nähden: opiskelupaikan saaminen on epävarmaa hyvästä opintomenestyksestä huolimatta. Tätä voisi kuvata siis suhteellisen osaamisen tyyppinä, koska opintomenestystä verrataan muihin opiskelijoihin.
Kumpi sitten on parempi? Siihen emme ole ainakaan toistaiseksi löytänyt vastausta. Eri väylätyypit sopivat hakukohteisiin eri tavoin.
Opintopistemäärät laskettava ja valintaprosentti nostettava kohtuulliselle tasolle
Avoimen yliopiston väylä ei ole uskottava, mikäli väylän kautta ei valita kuin murto-osa opiskelijoista. Useat hankkeessa olevat yliopistot ovat vakuuttaneet lisäävänsä väylän kautta valittavien määrää. Samalla yliopistot vastaavat hallitusohjelman kirjaukseen opiskelupaikkojen lisäämisestä. Jotta avoimen väylä olisi vakuuttavan kokoinen, opiskelijoista 10–25 % tulisi valita yliopistoon avoimen väylän kautta.
Hakukelpoisuusehdot avoimen yliopiston väylällä ovat perinteisesti olleet vaativat. Useissa hakukohteissa on vaadittu jopa 90–120 opintopisteen opintoja. Näiden hakukelpoisuusehtojen keventäminen nopeuttaisi siirtymää tutkinto-opiskelijaksi. Lisäksi se olisi opiskelijalle taloudellisesti huomattavasti kohtuullisempaa. Osa yliopistoista onkin jo linjannut, että avoimen yliopiston väylältä vaadittavat opinnot olisivat pääsääntöisesti 15–60 opintopistettä vuonna 2020.
Ymmärrettävät, yksityiskohtaiset valintaperusteet myös avoimen väylältä hakeville
Opiskelijan oikeusturvan kannalta on keskeistä, että yliopistojen valintaperusteet ovat voimassa useamman vuoden kerrallaan. Valintaperusteiden pysyvyyttä kaipaavat niin opiskelijat kuin kaikki opintoneuvontaa tarjoavat tahot. Erityisesti työn ohessa opiskelevat aikuiset eivät pysty suorittamaan laajoja opintoja vuodessa.
Tärkeää on myös opiskelijavalintojen on läpinäkyvyys.
Tärkeää on myös opiskelijavalintojen on läpinäkyvyys. Ellei kaikkia hakukelpoisia voida valita opiskelijoiksi johonkin hakukohteeseen, opiskelijavalinta tulee selittää valintaperusteissa niin yksityiskohtaisesti, että hakija ymmärtää, millä perusteilla hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen. Samalla opiskelija voi arvioida, mitä hänen kannattaa opiskella parantaakseen mahdollisuuksiaan.
Yksityiskohtaiset valintaperusteet ovat jo käytäntö esimerkiksi todistusvalinnassa, jossa hakijat tietävät tarkan pisteytyksen. Selkeä ja mahdollisimman vähän tulkinnanvarainen pisteytys vähentäisi myös yliopistoille tulevia opiskelijavalintojen oikaisupyyntöjä.
Opiskelijat tarvitsevat tukea avoimen väylälläkin
Tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa on vielä reilusti kehitettävää myös avoimen väylällä. Opiskelijan on vaikea löytää tietoa väylästä, eikä väylien vertailu eri yliopistojen välillä ole helppoa. Olemme kartoittaneet TRY-hankkeessa palvelumuotoilun keinoin väyläopiskelijoiden tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen kriittiset pisteet, joita tulee erityisesti kehittää.
Ensinnäkin tiedon on oltava potentiaalisen opiskelijan löydettävissä ja ymmärrettävissä, mihin päästään muun muassa verkkosivujen hakukoneoptimoinnilla sekä verkkosivuoptimoinnilla. Yliopistojen pitää laatia verkkosisältöjä, joissa avoimen väylä esitellään opiskelijalähtöisesti, selkeästi kielennettynä.
Monikanavainen neuvonta ja ohjaus palvelee erilaisia opiskelijoita.
Toisekseen monikanavainen neuvonta ja ohjaus palvelee erilaisia opiskelijoita eri elämäntilanteissa ja eri vaiheissa opintoja. Sosiaalisen median suunnitelmallinen hyödyntäminen opiskelijoiden ja henkilökunnan sekä opiskelijoiden välisessä yhteydenpidossa on vasta alkutekijöissään. Hyvä tiedottaminen ja oikea-aikainen ohjaus ja helpottavat opiskelijan paineita ja vähentävät yliopistojen hakijapalveluihin tulevia kyselyjä.
Edellisten asioiden ohella hanke tekee yhteistyötä Opintopolku.fi-palvelun kehitystiimin kanssa, jotta väyläopintojen haku Opintopolusta olisi selkeämpää ja suoraviivaisempaa. Tällä hetkellä tarjontaa avoimen väylistä on vaikea löytää kokonaisuudessaan, mutta olemme laatineet TRY-hankkeessa tähän tarpeeseen tilapäisen listan avoimen väylien hakukohteista.
Avoimen väylältä tulee osaavia opiskelijoita
Hankkeessa tehdyn kyselyyn perustuvan selvityksen mukaan (Kuivalainen 2019) avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijoiksi siirtyneet ovat motivoituneita, hyvät akateemiset valmiudet omaavia opiskelijoita. He ovat testanneet valitsemaansa alaa ja tietävät mitä haluavat. Kaikkien etu on antaa tällaisille opiskelijoille mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen.
Paula Savela
Projektipäällikkö
TRY-hanke