Opettaja vaikuttaa aivoihin tarkemmin kuin yksikään neurokirurgi

Aivot oppivat ja muovautuvat joka hetki – ja opetus- ja kasvatusalan työntekijöillä on siinä merkittävä vaikutus. Mitä aivojen toiminnasta on tarpeen tietää opetusalalla? Oppimisen ja opettamisen asiantuntija, FM Eero Uusaro pohtii aihetta avoimen blogissa.
Opettaja vaikuttaa aivoihin tarkemmin kuin yksikään neurokirurgi
Aivotutkimus on omiaan tarjoamaan viitekehyksen opetuksen ja oppilashuollon yhteistyöhön hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

Aivotutkimukseen on koulumaailmassa kohdistunut suurta mielenkiintoa, eikä syyttä. Tutkimus on paljastanut yksityiskohtia siitä, miten hyvinvointi tukee oppimista. Esimerkiksi liikunta ja uni vaikuttavat aivojen muovautuvuuteen, siinä missä stressistä voi olla niin hyötyä kuin haittaa opiskelulle. Ei ole ihme, että suomalaisissa päivälehdissä kysytään aivotutkijoilta aika ajoin vinkkejä opiskeluun.

Aivotutkimuksen sovellutuksissa koulumaailmaan tulisi kuitenkin ylläpitää tervettä kritiikkiä. Tarkemmin katseltuna ei ole aina suoraviivaista nähdä, miten aivojen anatomiaan ja toimintaan porautuva tutkimus voi hyödyttää opettajaa.

Kesäkuussa avautuvalla Aivotietoa oppimisen tueksi -kurssilla tutustutaan oppimisen ja hyvinvoinnin aivoperustaan ja pohditaan pedagogisia ratkaisuja oppimisen tueksi.

Aivotutkimuksesta ammentavat monet

Eräs ammattiryhmä, jonka kiistatta tarvitsee tuntea aivojen anatomia, on neurokirurgit. Heillä on oltava tarkkaa anatomista tietoa, jotta aivoista voidaan poistaa esimerkiksi haitallinen kasvain. Opettajan työ näyttäytyy neurokirurgiaan verrattuna varsin suurpiirteisenä. Usein ajatellaan opettajan vaikuttavan aivojen sijasta kognitioihin, kuten muistiin.

Tässä piilee kuitenkin harhakäsitys, sillä aivoista erillistä kognitiota ei ole olemassa. Yksittäisistä ammattikunnista opettajat vaikuttavatkin väestön aivoihin ehkä enemmän kuin minkään muun alan ammattilaiset. Mutta mitä tuosta vaikuttamisesta on tarpeellista ymmärtää nimenomaan aivojen näkökulmasta?

Neuro- ja kasvatustiedettä käsi kädessä

Aivotoiminnan ymmärrys tuo uutta tuulta ajatukseen terveestä psyykestä terveessä ruumiissa. Aivotutkimus on omiaan tarjoamaan viitekehyksen opetuksen ja oppilashuollon yhteistyöhön hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Siitä kertyvä tieto soveltuu myös terveystiedon tai psykologian tunneilla jaettavaksi.

Suomessa on toistaiseksi vähän opetusalan neurotieteen koulutusta. Jyväskylän yliopistolla on vahvat edellytykset vastata juuri tähän koulutustarpeeseen. Sillä on pitkä historia opetushenkilöstön kouluttajana, minkä lisäksi yliopistolla toimiva Monitieteinen aivotutkimuskeskus on yhdistänyt tieteenaloja kasvatustieteistä liikuntatieteisiin.

Kesäkuussa avautuvalla Aivotietoa oppimisen tueksi -kurssilla tutustutaan oppimisen ja hyvinvoinnin aivoperustaan ja pohditaan pedagogisia ratkaisuja oppimisen tueksi. Tarkoituksena on tarjota käytännön hyötyä opetuksen suunnitteluun. Kurssin sisällöt on suunniteltu yhteistyössä kognitiivisen neurotieteen ja opetusalan asiantuntijoiden kesken.

Opetus muovaa aivoja

Palataan vielä neurokirurgeihin – ja opettajiin. Pääsimme Aivotietoa oppimisen tueksi -kurssin tuotannon yhteydessä haastattelemaan Alzheimer-tutkijaa, translationaalisen neurotieteen professori Heikki Tanilaa. Mitä mieltä Heikki on näiden kahden ammattiryhmän vaikutuksesta aivoihin?

”Opettajahan vaikuttaa aivoihin. Yksikään aivo ei poistu luokasta samanlaisena kuin tuli sisään. Eli aivo on hyvin muovautuva. Muutokset ovat vain mikroskaalassa, paljon hienosyisempiä kuin se mihin neurokirurgi pystyy.”

Heikin ja muiden huippututkijoiden mietteitä pääsee kuulemaan opintojaksollamme. Ilmoittautuminen opintojaksolle alkaa toukokuussa.

Eero Uusaro
FM, oppimisen ja opettamisen asiantuntija