Räätälöityjä opintoja aikuisille: Jatkuvan oppimisen kenttä uudistuu Suomessa ja Euroopassa

Millaiset opinnot palvelevat parhaiten aikuisia opiskelijoita? Työelämässä oppimisen tavoitteena on vain harvoin vuosien opiskelua vaativa tutkinto. Sen sijaan omaa uraa ja työtä palvelevalle täsmäosaamiselle on suuri tarve. Avoimen yliopiston suunnittelija Päivi Kananen ja yliopistonopettaja Virpi Uotinen kertovat blogissa tuoreita kuulumisia eurooppalaisesta koulutuksen kehittämisestä.

Jatkuvan oppimisen tavoitteena on työntekijöiden osaamisen uudistaminen. Tutkinnosta saatu tieto vanhenee ja siitä johtuen uudelleen kouluttautuminen tai oman osaamisen päivittäminen on välttämätöntä. Koska monivuotinen tutkintokoulutus ei aina palvele parhaalla mahdollisella tavalla jo työelämässä olevien osaamisen päivittämiseen, tarvitaan lyhyempää ja tarkasti työelämän tarpeisiin räätälöityä koulutusta.

Meneillään on Euroopan laajuinen aikuiskoulutuksen uudistus, joka tähtää työelämässä jo olevien henkilöiden kouluttautumismahdollisuuksien uudistamiseen kannustamalla virallisten ja epävirallisten oppimismahdollisuuksien tarjoajia kehittämään ja laajentamaan tarjontaansa työelämässä tunnistettujen tarpeiden pohjalta. Pienten, tiettyihin osaamistarpeisiin täsmällisesti vastaavien osaamiskokonaisuuksien on arvioitu vastaavan parhaiten työelämässä olevien uudelleenkouluttautumisen tarpeisiin.

Taustatyötä jatkuvan oppimisen hyväksi

Ratkaisuja kehitetään aktiivisesti koulutuksen kentällä. Haaste ei kosketa vain meidän maatamme. Muutos edellyttää myös muuta taustatyötä kuin laadukkaiden opintosisältöjen kehittämistä, jotta tarpeeseen vastaava koulutus olisi tunnistettu, tunnustettu ja arvostettu kansainvälisesti. Tavoite on, että opintoja suorittava henkilö todella hyötyy opinnoistaan.

Olemme seuranneet korkeakoulusektorin muutosta Euroopassa viiden vuoden ajan. Osallistuimme Jyväskylän yliopiston edustajina Euroopan komission rahoittamaan Erasmus + KA3 Short Learning Programme -hankkeeseen (E-SLP).

Teimme E-SLP hankkeessa pohjatyötä jatkuvan oppimisen uudistamiselle Euroopassa. Hankkeen alussa selvitimme, minkälaista lyhytkoulutusta Euroopassa oli jo tarjolla. Sen aikana rakennettiin Short Learning Programme (SLP) koulutuskonsepti, jonka tavoitteena oli luoda yhteinen ymmärrys ja määritelmä uudelle käsitteelle. Pieniä osaamiskokonaisuuksia kuvaavan Short Learning Programme -käsitteen sisällön määrittely vaati monipolvisia keskusteluja koulutuksen asiantuntijoiden kesken.

On tärkeää, että keskustelua käydään kansainvälisellä tasolla. Ovathan osaaminen ja osaajammekin kansainvälisiä ja vaikuttavat yli valtioiden rajojen.

Yhteistä käsitettä kaivataan lyhytkoulutuksien kuvaamiseen

Tällä hetkellä SLP-käsite on osittain korvautunut lähes samansisältöisellä Micro Credentials -käsitteellä, jonka Euroopan komissio määritteli joulukuussa 2021. Kansallisella tasolla haetaan vielä termille soveltuvaa nimitystä. Vakiintuneen suomennoksen sijaan käytössä on monenlaisia käsitteitä kuten mikrotutkinto (Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistot), pieni osaamiskokonaisuus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) tai temaattinen moduuli (Jyväskylän yliopisto). Moninainen terminologia hämmentää sekä opiskelijoita että työnantajia.

Olennaista on, että uudenlaisia aikuisten osaamistarpeisiin vastaavia opintoja kehitetään jo aktiivisesti suomalaisissa korkeakouluissa.

Mikä on Short Learning Programme (SLP)?
  • EQF-taso 5 – 8,
  • laajuus 5 – 30 ECTS,
  • hyväksi luettavissa osaksi tutkintoa, suunnattu työssäkäyville henkilöille, joustavasti kokonaan tai osittain verkossa toteutettu,
  • suunniteltu vastaamaan työelämän tarpeisiin
  • skaalautuu isolle opiskelijaryhmälle.

Parhaimmillaan lyhyet opintojaksot tuottavat lisäarvoa opiskelijalle monipuolistamalla olemassa olevaa opintotarjontaa. Ne tarjoavat osaamisen päivittämismahdollisuuksia työssäkäyville aikuisille, kun opinnot on toteutettu siten, että työssä käyvä pystyy helposti yhdistämään opinnot ja työelämän. Työelämä myös tunnistaa ja tunnustaa opinnot, ja mahdollistaa työntekijälle vaativammat työtehtävät tai huomioi kertyneen osaamisen esimerkiksi palkankorotuksella. Pahimmillaan käytössä on epäselvä käsiteviidakko, jota työelämä ei huomioi lainkaan, ja joka ei tuota opiskelijalle lisäarvoa.

Kansallinen keskustelu jatkuvan oppimisen kentällä jatkuu. Nyt myös työnantajilla on erinomainen mahdollisuus olla keskustelussa mukana ja tuoda työelämän tarpeita tietoon koulutuksen kehittämiseen.

Virpi Uotinen

Päivi Kananen

Päivi Kananen, suunnittelija
Virpi Uotinen, yliopistonopettaja
JYU avoin yliopisto