Robotiikka työelämässä antaa ihmisille mahdollisuuden olla ihmisiä

”Hei, en ole nukkunut moneen viikkoon sen jälkeen, kun näin messuilla palvelurobotin. Nyt pohdinkin, voiko robotti korvata minut”, kysyy nimimerkki Robotiikanpelkoinen kansalainen.

Hän on aikansa hermolla. Olen havainnut työelämässä herkkänä epävarmuutena leijuvaa robotiikannälkää. Kysymys osuu oikeaan ja on suorastaan valistunut. Palveluammattien yli 70 vuotta sitten alkanut voittokulku päättyy, kun tekoäly korvaa suurimman osan ohjelmoitavissa olevista työprosesseistamme. 

Liian harvoin nostetaan esille arjen robotiikan riemuvoittoa, joka antaa ihmisille mahdollisuuden olla ihmisiä. Kilpailun, vaatimusten ja annettujen muotojen täyttäjistä liian moni on unohtanut arkityössään ihmisyytensä ja alkanut noudattaa muotoa sekä palvella rakennetta tavalla, joka ei juuri eroa robotin tavasta toimia.  

Puolet maailman työtehtävistä olisi automatisoitavissa jo nykyteknologialla. Vähintään kymmenes työtehtävistä tulee katoamaan tehokkuuden nimissä. Edes niin kutsutut perinteiset ammatit eivät ole suojassa. Esimerkiksi Robotiikanpelkoinen ystävämme saattaa tulevaisuudessa kirjautua ongelmineen virtuaaliseen tervehtymiskeskukseen, jossa unettomuuden hoitokeinojen onnistumisen todennäköisyyksiä arpovat lääkintärobotit. 

Absoluuttisen täsmällinen ja tehokas työntekijä 

Tuottavuuden vaatimusten alla moni on uupumustaan väistellessään joutunut rakentamaan itselleen tunnesuojamuurin ja siksi muistuttaa jo nyt robottia. Joukossamme on myös tulostavoitteisia tekijöitä, jotka ovat valinneet robotinkaltaisen käyttäytymisen. Valinta on karkeasti epäonnistunut, sillä oikea robotti on aina robottia jäljittelemään pyrkivää ihmistä luotettavampi. Se on absoluuttisen tehokas eikä sorru inhimillisiin virheisiin.  

Robotiikannälkää on myös luontevaa tarkastella johtamisen näkökulmasta. Hankalimmankin robotin töpseli voidaan helposti vetää pois seinästä ja lähettää laite korjattavaksi. Robotin kanssa ei tarvitse käydä pohdintoja työtehtävien sisällöistä ja motivaatiosta, saati tuntea velvoitetta inhimilliseen läsnäoloon. Perinteisestä johtamisen näkökulmasta robotteja ei tarvitse johtaa. Huolestuneimmat pohtivat, tarvitaanko kohta enää johtajiakaan, kun tekoäly toimii täsmällisesti projektikaavion mukaan.  

Robotiikanpelkoisen kansalaisen huoli viestii oivaltavaa ja itsekriittistä lähestymistapaa. Parhaimmillaan oivallukset onnistuvat ulottumaan ohi projektikaavioiden ja ohjelmoitujen rakenteiden. Kriittinen pohtiminen, kysyminen ja vuorovaikutus ovat inhimillisen toiminnan ydintä, joka on vaikeasti korvattavissa tekoälyllä. 

Perinteisestä johtamisen näkökulmasta olisi kyllä varminta ja helpointa korvata robotiikanpelkoinen robotilla – ties millaisia ennakoimattomia ideoita tuollaisen yksilöt voivatkaan kehitellä!  

Oppiminen ja ammatillinen kasvu ovat ihmisen vahvuuksia 

Muutos on väistämätön, valtava, hyvin pitkäkestoinen ja voimistuva. Robotiikan ja tekoälyn tuleminen muuttaa työnkuvia, tavoitteita ja osaamisen tarpeita työelämässä.  

Ennustettu radikaali työn tekemisen tavan ja sisällön muuttuminen voi tuottaa suoranaisen kansalaiskunnan kokoisen identiteettikriisin. Alamme kilpailla robottien kanssa, osin myös robottien ehdoilla. Ohjeeni Robotiikanpelkoiselle kansalaiselle on: älä valvo öitäsi – robotti korvaa ehkä sinunkin työprosessiasi, nukuit tai et. Sinua ihmisenä se ei kuitenkaan koskaan korvaa. 

Ihminen kasvaa, kehittyy ja oppii. Hän osallistuu, keskustelee ja kohtaa. Tunteet ja persoonallisuus ovat valtava voima aina kun ympärillä on muitakin kuin robotteja. Oppimisen, uuden omaksumisen ja kokemusten kautta yhteistyö myös robottien kanssa siivittää kuluttajakansalaisetkin uudenlaisiin tuloksiin ja tulevaisuuteen. 

Osaamisen kehittäminen ja ammatillinen kasvu tarjoavat vastauksia työelämän muutokseen ja myös muutoksen kasvattamaan identiteettikriisiin. Kilpailussa robottien kanssa ihmisten tulee käyttää omia vahvuuksiaan.

Kirsi Saurén

Yliopistonopettaja, KT

Tutustu aikuiskasvatustieteen ja kauppatieteiden opintomahdollisuuksiin Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Lähiopetusta on tarjolla myös Helsingissä.