15.02.2019

Suomen kielen taitoa tukemassa: vaihda virhevapaalle

”Jokainen sanojaan hakenut ja takellellut, lipsautellut, väärin ymmärretty ja ymmärtänyt, tyhjää ruutua tuijottanut ja sanomisen hetkellä tuppisuuksi jäänyt tietää, että täydellistä kielitaitoa ei ole olemassa”, kirjoittaa suomen kielen ja suomi toisena ja vieraana kielenä -opettaja Mari Honko.

Monikielistyvä Suomi kirvoittaa mediassa tasaisen varmasti keskustelua kielitaidottomista ummikoista, jotka eivät osaa suomea eivätkä siksi loksahda palasiksi yhteiskuntaan. Sosiaalisten suhteiden, opiskelun ja työn sekä yksilön ja samalla koko yhteisön hyvinvoinnin saavuttamisen kannalta suomen - tai muun paikallisen - kielen oppiminen onkin tärkeää. Kielitaito tai kielitaidottomuus haluttaisiin kuitenkin mieluusti yksinkertaistaa yksilön valinnaksi: ahkera oppii kielen hetkessä täydellisesti, laiska säilyy kielitaidottomana kymmenenkin vuotta – omasta tahdostaan. Juuri tässä ajattelu ontuu.

Jokainen sanojaan hakenut ja takellellut, lipsautellut, väärin ymmärretty ja ymmärtänyt, tyhjää ruutua tuijottanut ja sanomisen hetkellä tuppisuuksi jäänyt tietää, että täydellistä kielitaitoa ei ole olemassa. Lohdullista kyllä, sitä ei myöskään tarvita. Täydellinen, valmiiksi tuleva kielitaito on nimittäin illuusio, ja jos hyvin käy, syntymäkielessäänkin saa kehittyä hautaan asti. Siinä syntymän ja kuoleman välissä voi sitten yrittää oppia ymmärtämään kieltä ja ihmisyyttä hiukan paremmin. Suomeen tulija puolestaan on usein kielitaitoinen monella kielellä jo tullessaan. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että uusien kielten oppimiselle ei ole ylärajaa; päinvastoin jo osatut kielet auttavat myös uusien oppimisessa.

Kielitaito kehittyy vuorovaikutuksessa

Arkikeskustelussa tunnutaan usein olettavan, että kielenoppijat voidaan sijoittaa muutamaksi kuukaudeksi kurssille ja vapauttaa sitten villiin luontoon valmiina paketteina käyttämään resurssejaan. Kohtaanto-ongelma on valmis, sillä yhteiskuntaa ei voi oppia umpiossa. Kieli tulee ymmärrettäväksi ja niin kielitaito kuin kulttuurin tuntemus kehittyvät ensisijaisesti vuorovaikutuksessa, osana merkityksellisiä tilanteita ja merkityksellisten sisältöjen käsittelyä. Suomen oppimiseen tarvitaan siis paitsi omaa tahtoa, myös oikea-aikaista ja hyvää opetusta sekä ennen kaikkea mahdollisuuksia käyttää kehittyvää kielitaitoa.

Oletko sinä myötämielinen vuorovaikutuskumppani, joka keskittyy vuorovaikutuskumppanin kuuntelemiseen enemmän kuin korjaamiseen, tukemiseen enemmän kuin tuomitsemiseen? Alussa kielenoppija ei tarvitse kielioppitermejä ja sääntölistoja eikä jonotusvuoroa kielenkäyttäjäksi. Hän tarvitsee osallisuutta ja mahdollisuuksia harjoitella esimerkiksi työelämän kielimuotoja ja ilmaisutapoja tuetusti. Vähitellen hän voi tarvita myös keinoja analyyttisemmin tarkastella uuden taidon välinettä, suomen kieltä.

Kielitietoisuus on rohkeutta kohdata

Suomenkieliseksi syntynyt on usein sokea omalle kielelleen, esimerkiksi sen muotojen vaihtelulle ja merkitysten rakentumiselle mutta myös kielen kulttuurisille konventioille ja kielen käyttöön sitoutuvalle vallalle ja vaikuttamiselle. Omaan kieleen tutustuminen toisen kielen oppijan silmin edellyttää tietoista pysähtymistä, ajattelutavan muutosta ja tutustumista kieleen ja sen käyttötilanteisiin koko kirjossaan. Samalla kielitietoisuus karttuu. Palkintona ajattelu avartuu ja niin itselle ominaiset kuin omaan ajatteluun vaikuttamaan pyrkivät kielenkäyttötavat tulevat näkyviksi.

Asiantuntija tarvitsee käsitteitä, joilla havainnoida ja jäsentää kieltä sekä puhua kielestä. Suomen kielen opiskelu on yksi tapa kartuttaa asiantuntemusta, mistä voit lukea lisää esimerkiksi avoimen yliopiston suomi toisena ja vieraana kielenä -perusopintoja suorittavan Jenni Koivumäen opiskelijatarinasta.

Kuka tahansa taustaan, ikään ja sukupuoleen katsomatta hyötyy kielitietoisista kohtaamisista ja siitä, että tulee nähdyksi kokonaisena yksilönä. Esitän sinulle haasteen seuraavaksi kerraksi, kun kohtaat suomen kielen oppimisen alkuvaiheessa olevan: Mitoita kieltä ja sisältöjä, mallinna ja malta. Älä kaihda kompastelevaakaan keskustelua vaan kohtaa ja kysy. Sen sijaan, että vaihtaisit englantiin, vaihda virhevapaalle.

Mari HonkoMari Honko avoin yliopisto

suomen opettaja ja oppija, FT

Kurkistusikkunoita kielitietoisiin hankkeisiin, joissa avoimen yliopiston väkeä on mukana:

Tutustu suomen kielen ja suomi toisena ja vieraana kielenä -opintokokonaisuuksiin Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Lähiopetusta on tarjolla myös Helsingissä.

Kielitietoinen koulutus -opintojakso on osa Moninaistuva koulu -opintoja. Tutustu uutuusopintoihin, jotka tarjoavat tietoa ja keinoja erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten tukemiseen.