Psykologinen turvallisuus ja menestys: Uusiiko Suomi jääkiekon MM-kullan?
Suomi taistelee nyt puolustavana maailmanmestarina kullasta. Mitä maailmanmestaruuden uusiminen Suomelta vaatisi ja millaisia työkaluja urheilupsykologia siihen tarjoaa? Tässä blogissa keskitymme psykologiseen turvallisuuteen ja siihen miten se voi auttaa Suomea uusimaan maailmanmestaruuden.
Miksi tällainen näkökulma? Mitä hyötyä psykologisesta turvallisuudesta on? Psykologinen turvallisuus vaikuttaa myönteisesti mm. urheilijoiden itseluottamukseen, itsearvostukseen, resilienssiin ja luovuuteen. Psykologinen turvallisuus tukee sisäistä motivaatiota ja lisää nautinnon ja sitoutumisen kokemuksia. Lisäksi psykologisesti turvallinen ilmapiiri parantaa joukkueen tehokkuutta, suoritusta, koheesiota ja yhteistyötä. Psykologinen turvallisuus on edellytys oppimiselle. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että oppiminen vie aikaa ja saattaa hetkellisesti jopa heikentää joukkueen suoritusta.
Mitä on psykologinen turvallisuus?
Psykologinen turvallisuus urheilussa on sekä yksilöön, joukkueeseen että organisaatioon liittyvä dynaaminen ja monimutkainen ilmiö ja selkeä edellytys joukkueen menestymiselle ja hyvinvoinnille. Se ilmenee jatkumolla psykologisesta turvattomuudesta tai vähäisestä psykologisesta turvallisuudesta runsaaseen psykologiseen turvallisuuteen. Se ei synny itsestään, vaan sitä tulee tietoisesti rakentaa ja ylläpitää.
Joukkueessa psykologinen turvallisuus on jäsenten jaettu uskoa siitä, että kyseinen joukkue on turvallinen henkilökohtaisten riskien ottamiselle, kuten huonon käyttäytymisen esiin nostamiselle, valmentajan haastamiselle, kysymysten esittämiselle, virheiden raportoimiselle, palautteen pyytämiselle tai uuden idean esittämiselle.
Psykologisesti turvallinen ilmapiiri urheilussa sisältää siis käsityksen reiluudesta, luottamuksesta, toisten tukemisesta, kunnioituksesta, joukkueeseen kuulumisesta ja jokaisen hyväksymisestä omana itsenään. Tällaisessa ilmapiirissä jokainen joukkueen jäsen kantaa vastuuta niin itsestään kuin ryhmästäkin, luovuus pääsee kukoistamaan ja kaikki osallistujat pystyvät vaikuttamaan ryhmän toimintaan.
Miten psykologista turvallisuutta rakennetaan?
Psykologisen turvallisuuden rakentaminen on monimutkainen, pitkäjänteinen ja dynaaminen prosessi, kuten psykologisten taitojen kehittäminen yleensä on. Psykologisesti turvallisen ilmapiirin rakentaminen voi kestää jopa vuosia, mutta riittävän turvallinen ilmapiiri voidaan luoda hyvinkin nopeasti, kun siihen tietoisesti panostetaan.
Joukkuetasolla psykologista turvallisuutta tukevia tekijöitä on tunnistettu runsaasti.
- Yhdessä asetetut pelisäännöt ja tavoitteet sekä joukkueen jäsenten väliset myönteiset ihmissuhteet ja toimivat tunne- ja vuorovaikutustaidot tukevat psykologista turvallisuutta.
- Myös yhtenevät arvot, yhteisen identiteetin rakentaminen, konfliktien tehokas käsitteleminen, nykytilanteen haastaminen ja välittävä ympäristö ovat psykologisen turvallisuuden rakennuspalikoita.
- Hauskuuden ja kehittymisen korostamiseen, erilaisuuden hyväksymiseen, tasa-arvoon ja reiluuteen sekä luottamuksellisen ympäristön rakentamiseen kannattaa myös panostaa.
Toimivassa joukkueessa kaikki jäsenet tuntevat toisensa riittävän hyvin niin pelaajina, valmentajina tai huoltajina kuin ihmisinäkin. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan siihen täytyy tietoisesti panostaa. Miesten jääkiekkomaajoukkueessa tämä saattaisi tarkoittaa esimerkiksi toisiin tutustumista ja yhteistä ongelmien ratkomista, joka voi tapahtua esimerkiksi pleikkaria pelatessa, saunoessa, kylmäaltaassa istuskellessa harjoitusten ja pelien jälkeen, yhteisiä joukkuelounaita nauttiessa, pienryhmäkeskusteluita joukkueen pelitavasta käydessä tai ryhmäytymistehtäviä suorittaessa.
Keskeistä on antaa kaikille joukkueen jäsenille mahdollisuus vaikuttaa joukkueen toimintaan riippumatta heidän taitotasostaan tai roolistaan joukkueessa. On tärkeää, että jokainen urheilija pystyy tuomaan oman persoonansa esiin joukkueessa ja että hänen vahvuutensa tunnistetaan ja hyödynnetään. Yhtä tärkeää on, että joukkue saadaan toimimaan yhtenäisesti. Joukkueella tulee siis olla selkeät ja yhdessä sovitut vuorovaikutusnormit.
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen ei koskaan eikä millään kilpailutasolla ole liian myöhäistä. Jos siis joukkueen jäsenillä on esimerkiksi haasteita kommunikaatiossa, voidaan kuuntelun taitoa tai itsensä ilmaisemista harjoitella myös MM-kisojen aikana. Se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi varmistamalla, että kaikki saavat vuorollaan kertoa tuntemuksistaan tai jakaa ideoitaan. Aktiivinen pyrkimys myönteisten tunnetilojen ja ihmissuhteiden saavuttamiseksi on tärkeä osa psykologista turvallisuutta.
Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen kannattaa pitää kiinni hyväksi todetuista toimintatavoistaan, mutta myös arvioida toimintaansa kriittisesti. Avoimuus on yksi keskeisimmistä psykologisesti turvallisen ilmapiirin merkeistä. Jos joukkueessa pystytään intensiivisen turnauksen aikana käsittelemään ristiriitoja avoimesti ja rakentavasti, ja löytämään ratkaisuja, jotka täyttävät jäsenten tarpeet, tuottaa se tulosta myös jäällä.
Kuka psykologisesti turvallisen ilmapiiriin joukkueeseen rakentaa?
Joukkueessa johtavassa asemassa olevilla jäsenillä, kuten valmentajille, kapteeneilla, joukkueenjohtajilla tai epävirallisilla johtajilla on keskeinen rooli psykologisen turvallisuuden muodostamisessa. Tukeakseen psykologista turvallisuutta joukkueessa johtajien tulisi olla helposti tavoitettavissa, luotettavia ja kommunikoida aktiivisesti joukkueen jäsenten kanssa. Heidän tulisi johtaa joukkuetta eettisesti ja reilusti sekä välttää negatiivista käyttäytymistä, kuten rankaisemista.
Roolimallina toimiminen ja emotionaalinen tukeminen esimerkiksi epäonnistumisen hetkellä ovat niin ikään johtajien tärkeitä toimia psykologisen turvallisuuden edistämiseksi. Lasten ja nuorten joukkueissa myös vanhemmilla on merkittävä rooli psykologisesti turvallisen ilmapiirin rakentamisessa. Vanhempien tulisi mm. välttää asettamasta liikaa paineita omalle lapsellensa.
Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueessa psykologisen turvallisuuden rakentamisen avainasemassa ovat siis valmentajat ja muut johtavassa asemassa toimivat jäsenet, mutta loppupeleissä vastuu turvallisuudesta on aina joka ikisellä joukkueen jäsenellä. Jos yksikin ryhmän jäsenistä toimii tavalla, joka aiheuttaa toisessa jäsenessä turvattomuutta, saattaa se levitä joukkueessa kulovalkean lailla ja psykologinen turvallisuuden tunne voi romahtaa. Valitettava esimerkki tästä löytyy naisten jääkiekkomaajoukkueesta, joka ajautui kriisiin kesken Olympialaisten.
Voiko psykologisesta turvallisuudesta olla myös haittaa?
Psykologisesti turvalliseen ilmapiiriin liittyy pitkälti samoja riskejä kuin korkeaan koheesioonkin. On esimerkiksi mahdollista, että psykologisesti turvallisessa ryhmässä ilmenee sosiaalista laiskottelua, jolloin ryhmän jäsenet eivät anna täyttä panostaan, tai ryhmäajattelua, jolloin ryhmä saattaa tehdä harkitsemattomia ratkaisuja ja olla ylioptimistisia omasta suorituksestaan verrattuna toisiin.
Erityisesti puhuttaessa maajoukkueesta, jossa kilpailu pelipaikoista on brutaalia, korostuu psykologisen turvallisuuden tarve. Kilpailua saa olla myös joukkueen sisällä. Parhaimmillaan se vie kaikkia eteenpäin ja auttaa saamaan itsestä parhaansa irti, mutta pahimmillaan siitä muodostuu iso este joukkueen turvallisuudelle ja menestymiselle.
Nähtäväksi jää, miten Leijonat kotikisoissa menestyvät, mutta psykologisesti turvallisen ilmapiirin rakentamalla mahdollisuus maailmanmestaruuden uusimiseen on olemassa.
Hanna-Mari Toivonen 
Yliopistonopettaja, liikuntapsykologia
Liikuntapsykologian opintoja kaikille
Jos haluat oppia lisää tämän blogikirjoituksen aiheesta, tule opiskelemaan liikuntapsykologiaa Jyväskylän yliopiston avoimeen yliopistoon. Tarjolla on kaikille avoimia liikuntapsykologian opintoja, jotka eivät edellytä aiempaa koulutusta tai osaamista.
Psykologinen turvallisuus nousee erityisesti esiin opintojaksoilla Tunne- ja vuorovaikutustaidot liikunnassa ja Ryhmäilmiöt liikunnassa 1.