Tentti- ja lähdekirjallisuuden lukeminen

Oppiaineet ja opintojaksot ovat luonteeltaan erilaisia ja siksi myös lukemisen tavat sekä tavoitteet vaihtelevat. Tältä sivulta löydät ohjeita ja vinkkejä opiskelukirjallisuuden lukemiseen ja hankkimiseen.

Sisällysluettelo

Opiskelukirjallisuuden hankkiminen

Hanki tarvittava tentti- ja muu lähdekirjallisuus ajoissa, sillä sitä voi toisinaan olla vaikea saada. Tarkista, löytyykö kirjallisuus Jyväskylän yliopiston kirjaston E-aineistosta tai lähikirjastostasi. Jos asut Jyväskylän lähellä, suosittelemme hankkimaan kirjastokortin Jyväskylän yliopiston kirjastoon heti opintojen alkuvaiheessa.

Hyödynnä myös lähikirjastosi henkilökunnan asiantuntemusta opiskelukirjallisuuden etsimisessä ja hankkimisessa. Esimerkiksi kaukolainaus toisesta kirjastosta voi olla mahdollista. Osa artikkeleista ja kirjoista voi olla luettavissa myös internetissä.

Lue lisää avoimen yliopiston kirjastopalveluista.

Vinkkejä kirjallisuuden lukemiseen

Opiskelussa tarvitaan monen tyyppistä lukemista. Oppiaineet ja opintojaksot ovat luonteeltaan erilaisia ja siksi myös lukemisen tavoitteet vaihtelevat. Joskus keskeistä on laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen ja hallitseminen, toisinaan taas yksityiskohtaisen ja tarkan tiedon omaksuminen.

Opiskelukirjallisuutta lukiessasi

  • etsi tekstin ydinajatukset ja käytä hyödyksesi omia kokemuksiasi sekä aiempia tietojasi.
  • tee muistiinpanoja valmistautuessasi tenttiin tai oppimistehtäväesseen kirjoittamiseen.
  • luo itsellesi mahdollisimman tarkka yleiskäsitys kirjasta tai artikkelista, sen tavoitteista, aiheista ja käsittelytavoista.
  • silmäile ja tutustu teoksen sisällysluetteloon, esipuheeseen, yhteenvetoihin yms.
  • lue opiskeltava materiaali kokonaisuudessaan läpi; syvällinen ymmärtäminen vaatii perusteellista lukemista.
  • kertaa omat muistiinpanosi ja teoksen keskeiset sisällöt.

Käsitekartta lukemisen tukena

Opiskelukirjallisuuden monivaiheiseen lukemiseen ja tehokkaaseen oppimiseen on olemassa monenlaisia ohjeita, kuten esimerkiksi tekniikka silmäile–kysele–lue–kertaile–arvioi. Jonkun mielestä tehokkainta on tehdä lukemastaan muistiinpanoja esimerkiksi ranskalaisin viivoin tai mind mapin eli miellekartan muodossa. Toinen taas kokee toimivaksi hyödyntää sisällysluetteloa kokonaisuuden hahmottamiseksi ja asioiden kertaamiseksi. Itselleen sopivimman oppimistavan löytämiseksi kannattaa kokeilla erilaisia luku- ja muistiinpanotekniikoita.

Käsitekartta on yksi vaihtoehto, jota voit hyödyntää oman oppimisesi tukena ja tekstin jäsentämisen tekniikkana. Lisäksi se voi olla myös osa oppimistehtävää tai tenttivastausta. Kyseessä on graafinen tiedon esittämisen väline, jota käytetään tietyn aihepiirin keskeisten käsitteiden ja niiden välisten suhteiden kuvailuun ja havainnollistamiseen.

Käsitekartta on usein pelkkää lukemista ja kirjoittamista tehokkaampi menetelmä, kun haluat työstää tietoa aktiivisesti irrallisen asiatiedon oppimisen sijasta. Kyseessä on paitsi ajatusten ja tekstin jäsentämiseen tarkoitettu työkalu, myös oppimisen tekniikka ja väline. Karttaa tehdessäsi joudutkin prosessoimaan uutta tietoa, jolloin oppiminen syvenee ja tehostuu. Kartan avulla voit myös hahmottaa suuria kokonaisuuksia nopeasti, jäsentyneesti ja havainnollisesti. Lisäksi se soveltuu itsenäiseen oman osaamisen arviointiin.

Käsitekartta on aina yksilöllinen, eli jokainen laatii kartan omien käsitystensä pohjalta. Koska tietystä aihepiiristä ei voi olla olemassa yhtä ainoaa oikeaa käsitekarttaa, ei sen laadintaan voi antaa yksiselitteisiä ohjeita. Pääpiirteissään käsitekartta syntyy kuitenkin seuraavien vaiheiden kautta:

  • Etsi aihepiiriin liittyvät keskeiset käsitteet ja luokittele, järjestä sekä lokeroi ne hierarkkiseen järjestykseen. Hyvä kartta etenee hierarkkisesti joko ylhäältä alas tai keskeltä laidoille.
  • Yhdistä lokeroidut käsitteet toisiinsa tarkoituksenmukaisesti ja järkevästi joko yhdensuuntaisilla tai molempiin suuntiin osoittavilla nuolilla riippuvuussuhteiden mukaisesti ja nimeä syntyneet riippuvuudet.
  • Kiinnitä erityistä huomiota käsitelokeroiden ja linkkien sijoitteluun, sillä sijoittelu kuvaa tietorakenteen muodostamaa hierarkkista kokonaisuutta. Käsitekartan tulee olla selkeä, looginen, luettava ja monipuolinen.

Vieraskielinen kirjallisuus

Yliopistotasoinen opiskelu vaatii vieraan kielen hallintaa etenkin aineopintoja opiskeltaessa. Useissa avoimen yliopiston oppiaineissa pyritään ainakin perusopintotasolla tarjoamaan opiskelijalle myös suomenkieliseen lähdekirjallisuuteen pohjautuva opiskeluvaihtoehto. Aivan kaikissa oppiaineissa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä opiskelukirjallisuus on sidoksissa tiedekunnan hyväksymiin opetussuunnitelmiin.

Vieraskielistä kirjallisuutta lukiessasi

  • varaa lukemiseen riittävästi aikaa.
  • selvitä avainkäsitteet sanakirjan avulla. HUOM! Internetistä löytyy maksuttomia sanakirjoja!
  • pyri ymmärtämään tekstin ydinsisältö ja laajat asiakokonaisuudet; älä jää jumiin yksittäisten sanojen käännösten kanssa.
  • laadi muistiinpanot tai jäsennys opiskeltavasta asiasta.
  • osallistu tarvittaessa avoimen yliopiston tarjoamille viestintä- ja kielitaitoa kehittäville opintojaksoille.