Yhteiskuntatieteet ja valtiotieteet, Anna Tolonen, Alkio-opisto: Itseluottamusta ja väyläopinnot kasaan

Lähdin Alkio-opistoon katsomaan, mitä yhteiskuntatieteiden opiskelu on. Haaveammattini on psykoterapeutti. Siihen kouluttautumiseen Jyväskylän yliopistossa sopii yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto. Ennen Alkiolle tuloa minulla ei ollut mitään aavistusta yhteiskuntatieteiden opiskelusta.

Alkio-opiston yhteiskunta- ja valtiotieteiden linja oli minulle erittäin hyvä valinta. Opintojen aikana sain poikkitieteellistä ja laajaa kuvaa maailman ilmiöihin. Jos minulle olisi lukiossa sanottu, että tulen joku päivä opiskelemaan politiikkaa, olisin varmaan nauranut katketakseni. Toisin kuitenkin kävi. Omat ajatukset voivat muuttua.

Yhteiskunta- ja valtiotieteiden linjalla opiskelussa parasta olivat keskustelevat tunnit, laajat aiheet sukupuolentutkimuksesta ilmastonmuutokseen ja filosofiaan sekä omien ajatuksien ja mielipiteiden kyseenalaistaminen.

Kurssien aiheiden laajuus toi erilaisia ja uusia näkemyksiä tarkastella yksilöä, yhteiskuntaa sekä tämänhetkistä maailman tilaa. Yhteiskunta- ja valtiotieteiden linjalla voi olla varma, ettei ajankohtaiskeskusteluista pääse eroon tuntien loputtua, vaan ne seuraavat ruokapöytäkeskusteluihin ja illanistujaisiin. Ryhmässämme oli hyvä henki, joka tuki oppimista ja toimi tarvittaessa vertaistukena opintojen (tai muun elämän) takutessa.

Pehmeä laskeutuminen yliopisto-opiskeluun

Alkion yhteiskunta- ja valtiotieteiden linjalla voi suorittaa useita perusopintokokonaisuuksia. Itse päädyin valitsemaan yhteiskuntatieteiden ja filosofian perusopinnot (25 op, JY) sekä sosiaalipsykologian perusopinnot (25 op, UEF). Sen lisäksi suoritin kieli- ja viestintäopintoja 15 op (JY), kuten esimerkiksi virkamiesruotsin ja yliopiston kandidaattivaiheen pakollisen vieraan kielen opinnot (englanti 6 op). Olin tehnyt psykologian perusopintoja itsenäisesti avoimessa yliopistossa jo aiempina vuosina. Takataskussa on siis jo paljon yliopisto-opintoja, jotka voin hyväksilukea jatkossa yliopistotutkintoon. Kaksien perusopintojen myötä sain tehtyä väyläopinnot sosiaalitieteisiin.

”Jos minulle olisi lukiossa sanottu, että tulen joku päivä opiskelemaan politiikkaa, olisin varmaan nauranut katketakseni.”

Alkiolla opin monipuolisesti tieteellisen kirjoittamisen ja tutkimuksen perusasioita. Esimerkiksi avoimen yliopiston esseiden kirjoittaminen oli huomattavasti helpompaa, kun oli oppinut lähdeviittauksen ja tieteellisen kirjoittamisen muotoseikat. Tentteihin lukeminen rutinoitui ja tenttivastaukset kehittyivät huomattavasti vuoden aikana. Alkio-vuosi oli ”pehmeä” laskeutuminen yliopisto-opiskeluun, sillä Alkiolla on mahdollista saada henkilökohtaisempaa opetusta. Yhdessä suunnitellut aikataulut helpottavat oman opintoaikataulun laatimista.

Alkio-opisto ja avoimen yliopiston opinnot ovat mielestäni erittäin hyvä mahdollisuus tutustua yliopisto- ja amk-opintoihin ja ottaa selvää, mikä itseä kiinnostaa ja millaisia opinnot käytännön tasolla ovat.

Kolme tärkeintä hyötyä avoimen yliopiston opinnoista:

Tieteellisyys. Tieteellisen tiedon ja kirjoittamisen eroavaisuus arkitekstiin. Tähän liittyy myös kriittisyys arkitietoa (tai kaikkea tietoa) kohtaan.
Itseluottamus. Kun pääsykokeista jäi useampana vuotena rannalle, heräsi väkisinkin ajatuksia, että ehkä yliopistomaailma ei ole minua varten. Avoimen opintoja tehdessä ymmärsin, että yliopisto todellakin on minua varten; vaikka minulla onkin vaikea lukivaikeus, se ei estä saamasta vitosia tai pärjäämästä opinnoissa.
Oma polku. Sain myös hyvän muistutuksen siitä, että kaikki kulkevat omia reittejään ja polkujaan. Jotkut opiskelijoista olivat töissä ja opiskelivat itselle uutta alaa, kun toiset taas eivät vielä tienneet, mitä haluavat ja etsivät suuntaa elämälleen. On siis turha ajatella, että olisi ainoa, joka ei pääse lukiosta tai ammattikoulusta suoraan jatko-opiskelemaan.