Journalistiikka, Lasse Petman: Elämänkokemuksesta on hyötyä journalistin työssä

Lasse Petman päätti hakea yliopistoon aikuisiällä. Ovet journalistiikan tutkinto-opintoihin avautuivat avoimen väylähaussa. Opiskelu avoimessa yliopistossa mahdollisti tutkinto-ohjelmaan pääsemisen ilman ylioppilaslakkia.

Asuin aiemmin pienellä paikkakunnalla, ja olen toiminut monenlaisissa työtehtävissä nuoresta saakka. Ajauduin välillä tehtäviin, joista osa ei tuntunut itselle sopivilta. Se tuntui hieman näköalattomalta.

Muutin Jyväskylään nelisen vuotta sitten, ja tein opintojen alkamiseen saakka henkilökohtaisen avustajan hommia. Samalla mietin, mitä tekisin seuraavaksi. Päätin edetä ja lopettaa ajelehtimisen paikasta ja tehtävästä toiseen. Vaimoni oli siihen aikaan harjoittelussa Jyväskylän yliopistolla, ja kurssitarjonta tuli hänelle hyvin tutuksi. Hän ehdotti hakuvaihtoehtoja, joiden myötä päätin hakeutua opiskelemaan.

Normaali yhteishaku tyssäsi siihen, ettei minulla ollut hakuun vaadittavaa toisen asteen tutkintoa. Lukioaikana sosiaalisen ympäristöni ongelmat näkyivät koulunkäynnissä, ja sain lukiosta päättötodistuksen mutta en ylioppilaslakkia. Se ei estänyt avoimessa yliopistossa opiskelua. Tein viestinnän ja journalistiikan perusopinnot toissa syksynä töiden ohessa ja hain viime keväänä sekä normaalissa haussa että avoimen väylän haussa. Väylähaku nappasi, ja pääsin opiskelemaan journalistiikkaa.

”Avoimen opinnot vahvistivat käsitystäni, että sopisin alalle”

Journalistiikka tuli opintosuunnitelmaani täysin vahingossa, vaimon ehdottamana. Suvussani on toimittajia ja muita luovan alan ammattilaisia, ja myös isäni teki uran toimittajana. Olinkin nuorena paikallislehden avustavissa tehtävissä. Vuosien saatossa minulle sanottiin muutamaan otteeseen, että sopisin toimittajaksi.

Itse en alun perin toimittajaksi halunnut. Mieli kuitenkin muuttui, ja avoimen opinnot vahvistivat käsitystäni, että sopisin alalle. Hain toissa keväänä journalistiikan sekä suomen kielen opintoihin. Viime keväänä keskityin journalistiikan hakuun, mutta hain varmuuden vuoksi myös viestinnän opintoihin.

Journalistiikan haku ja siihen liittyvä haastattelu vahvistivat käsitystäni siitä, että journalistiikka on hakemistani aloista itselle sopivin. Esimerkiksi audiojournalismin opinnot ovat lisänneet käsitystäni siitä, että journalistinen työ on moninaista, ja tiettyjen työtapojen hyödyntäminen on itselle ominaisempaa.

Uskon kaikilla olevan päiviä, joina mietimme sopivuuttamme omalle alalle. Elämä on kuitenkin jatkuvaa oppimista. Sovin toimittajaksi ainakin siksi, ettei minua hävetä nostaa kättäni 15. kertaa ja uskallan sanoa mielipiteeni.

Avoimen yliopiston ja päivätyön yhdistäminen oli rankkaa, mutta ei liian. Rutistin perusopinnot nopeasti syksyn aikana kasaan. Tein päätöksen palauttaa kurssit ennen vuodenvaihdetta, vaikka tehtävien palautusaika oli pidempi

Perusopintokokonaisuuden suorittaminen on mahdollista jokaiselle asiaan sitoutuvalle. Yksi tärkeä taito on se, että osaa aikatauluttaa tekemisensä. On myös tärkeää, että pystyy keskittymään eikä ylityöllistä itseään.

Avoimesta yliopistosta sain käsityksen, mitä kohti olen matkalla ja mihin olen hakeutumassa. Pystyin turvallisesti  katsomaan, että mitä opiskelu on ja onko minusta tähän. Avoimen väyläopinnoista sain maksuhyvityksen 25 opintopisteen osalta opintojen suorittamisen jälkeen.

Avoimen väylän kautta pystyy tutustumaan tosi monialaisesti akateemiseen opiskeluun. Ainakin itselläni se helpotti huomattavasti sekä hakuprosessia että opintojen aloittamista.

Journalistiikassa yhdistyvät käytännönläheisyys ja akateemisuus

Jos olisin nyt kaksikymppinen, kipuilisin todennäköisesti enemmän opintojen kanssa. Koen eletyn elämän olleen hyödyksi. Voin hyödyntää kokemustani ja persoonaani toimittajan työssä.

Journalistiikan opinnoissa minusta on erityisen hyvää se, että ne ovat käytännönläheisiä. Tykkään myös akateemisesta puolesta. Sitä ei kannata jännittää, vaan opetella lukemaan kirjan takaindeksiä. Silloin pidempikin kurssikirja lyhenee huomattavasti.

Maailmani kumpuaa ilmiöiden ihmettelystä, ja olisikin siistiä tehdä töitä ihmisten ja isojen ilmiöiden parissa. Arvostan toimittajia, jotka panevat itsensä likoon. Kyllä mä haluaisin vielä ravistella itseäni tämän elämän aikana.

Lue lisää: