20.04.2018

Varmistusta oman opiskelualan valintaan (englannin kieli, Alkio-opisto, Monika)

Monika opiskeli Alkio-opistossa Korpilahdella Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelman mukaisia englannin kielen perusopintoja avoimessa yliopisto-opetuksessa. Opiskeluvuoden aikana englannin puhuminen ja opiskelu englannin kielellä muuttuivat luontevaksi. Opiskelusta Monika sai varmistusta omalle valinnalleen siitä, että hän haluaa opiskella juuri englantia. Jyväskylän yliopisto nousi myös Monikan yhteishakukohteeksi.

Tämä opiskelijatarina liittyy kokonaisuuksiin: englannin kielen perusopinnot, opiskelu yhteistyöoppilaitoksissa, Alkio-opisto

Tulin Alkiolle opiskelemaan elokuussa 2016. Olin jäänyt yhteishaussa vaille opiskelupaikkaa ja toinen välivuosi töitä tehden ei houkutellut. Muistin kuulleeni Alkio-opistosta lukioaikoinani ja kun nettisivuja selattuani huomasin, että siellä voi suorittaa avoimen yliopiston opintoja, laitoin hakemuksen ja pääsinkin sisälle.

Opiskelin Alkiolla englannin kielen ja kansainvälisyyden -linjalla englannin kielen perusopintoja. Olin aiemmin hakenut yhteishaussa opiskelemaan englantia Tampereen yliopistoon, joten valinta oli sen perusteella helppo. Alkiolla opintoja suoritettiin Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston suunnitelman mukaan ja kurssit osoittautuivat todella mielenkiintoisiksi. Kyseessä ei ollutkaan enää vain kieliopin opettelua vaan mukana oli myös muun muassa englanninkielisten maiden kulttuuria, kielitiedettä sekä kirjallisuutta. Toinen yllätys oli se, että sekä opetus että muu kommunikointi kursseilla tapahtui englanniksi, sillä vielä lukiossa englannin kursseilla valtaosa opetuksesta oli ollut suomeksi. Alkujärkytyksestä toipui kuitenkin nopeasti ja englannin puhuminen ei pian jännittänyt juuri ollenkaan.

Suuristakin työmääristä selvittiin, sillä opettajat muistuttelivat usein lähestyvistä palautuspäivistä ja kavereiden kanssa pystyi ratkomaan yhdessä vaikeimpia tehtäviä.

Opiskelu itsessään oli rentoa, vaikka tehtävää olikin paljon. Englannin perusopinnot osoittautuivat varsin työläiksi, etenkin kun kursseilla oli läsnäolopakko ja sisäistettävää asiaa oli paljon. Kursseilla tehtiin paljon pienryhmätyöskentelyä tunneilla, eli esimerkiksi keskusteltiin tunnin aiheeseen liittyvistä asioista tai pohdittiin tehtäviä yhdessä. Muutamalle kurssille piti myös tehdä esitelmä, jotka sitten esitettiin lopulle luokalle. Monella kurssilla kotiin jäi lukemisen lisäksi tehtäväksi pienempiä tehtäviä ja kirjoitelmia. Suuristakin työmääristä kuitenkin selvittiin, sillä opettajat muistuttelivat usein lähestyvistä palautuspäivistä ja kavereiden kanssa pystyi ratkomaan yhdessä vaikeimpia tehtäviä.

Minulle esseet ja materiaalitentit olivat parempia vaihtoehtoja, sillä kun opetettuja asioita sai kerrata ja etsiä materiaaleista, huomasin sisäistäväni ne paljon paremmin, kuin jos olisin yrittänyt opetella muistamaan ne ulkoa.

Englannin kursseissa pidin etenkin siitä, ettei kurssien läpäisy riippunut vain yhdestä tentistä, johon pitäisi lukea älyttömästi. Näitäkin toki oli muutamia, mutta suurimmalla osasta englannin kursseista tehtiin kuitenkin joko pidempi esseemuotoinen kirjoitelma tai tentti, jossa sai olla materiaaleja mukana. Minulle nämä olivat parempia vaihtoehtoja, sillä kun opetettuja asioita sai kerrata ja etsiä materiaaleista, huomasin sisäistäväni ne paljon paremmin, kuin jos olisin yrittänyt opetella muistamaan ne ulkoa.

Ehdottomat suosikkini käymistäni kursseista olivat Oral Skills sekä Cultural History of the English Speaking World. Oral Skills -kurssilla harjoiteltiin nimenomaan puhumista englanniksi ja kurssin aikana keskusteltiinkin monista mielenkiintoisista asioista. Cultural History of the English Speaking World -kurssilla puolestaan tutustuttiin pääasiassa Iso-Britannian sekä Yhdysvaltojen historiaan. Onneksi aiheet kyseisellä kurssilla olivat mielenkiintoisia, sillä muuten kurssi oli yksi työläimmistä.

Kävin Alkiolla myös kaksi muuta Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston kurssia englannin perusopintojen lisäksi. Kyseessä olivat kirjoitusviestinnän sekä virkamiesruotsin (Svenska för språkvetare) kurssit. Näistä kahdesta virkamiesruotsi osoittautui minulle haasteellisemmaksi, sillä ruotsini ei koskaan ole ollut erityisen hyvä. Kurssin edetessä kuitenkin huomasin, että esseiden kirjoittaminen sekä tekstien lukeminen muuttuivat helpommaksi.

Alkiolla viettämäni vuosi vaikutti yhteishakukohteisiini siten, että tiesin nyt suuremmalla varmuudella haluavani opiskella juurikin englantia. Tampereen yliopisto pysyi edelleen ensisijaisena vaihtoehtona, mutta toiseksi vaihtoehdoksi lisäsin Jyväskylän yliopiston. Aiemmin en ollut harkinnut Jyväskylää opiskelupaikkakunnaksi, mutta nyt kun olin viettänyt vuoden kaupungin läheisyydessä ja tutustunut alueeseen paremmin, päätin hakea myös sinne. Myös Alkiolla tehdyt avoimen opinnot vaikuttivat sen verran, että tiesin jo hieman millaista englannin opiskelu Jyväskylässä tulisi mahdollisesti olemaan.

Monika Ryyttäri, Alkio-opiston englannin kielen ja kansainvälisyyden –linja 2016–2017