Ilman kuuntelua on turha rakentaa yritysvastuuta

Vastuullisuuspuhetta riittää, mutta miten yritykset saavat aikaan vaikuttavia muutoksia? Entä miten tasapainotella eri sidosryhmien kasvavien vastuullisuusodotusten keskellä? Yritysvastuun merkitys jatkaa kasvuaan. Se heijastuu muun muassa asiakkaiden ja rahoituksen saantiin, henkilöstön veto- ja pitovoimaan sekä yrityksen maineeseen ja arvonmääritykseen.

Enää ei riitä, että yritys täyttää lain minimivelvoitteet, jos se haluaa vastuullisuudesta aidon menestystekijän – toimintaa on kehitettävä jatkuvasti ja kautta linjan.

Kaikki lähtee johtamisesta, sanovat viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aho ja johtamisen apulaisprofessori Monika von Bonsdorff Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Läpinäkyvä ja vastuullinen johtaminen, joka pyrkii rakentamaan pitkällä tähtäimellä kestäviä toimintatapoja, on vankka perusta ja myös suojakilpi, jos organisaatioon kohdistuu kritiikkiä.



Viestintä ja organisaatiokulttuuri vaativat johtamista

Viestinnän johtaminen on muuttunut viime vuosina valtavasti, ja yrityksissä tarvitaan koulutusta ja ymmärrystä sille, Luoma-aho sanoo. Vastuu viestinnän ja kulttuurin johtamisesta on organisaation ylimmällä johdolla.

”Vastuullisuus näkyy viestinnän johtamisessa pyrkimyksenä niin sanottuun särkymättömään viestintään, joka ei rakennu yrityksen oman edun näkökulmaan, vaan sidosryhmien tarpeiden laajaan ja syvälliseen ymmärrykseen.”

Kyse ei kuitenkaan ole vain organisaation johtoa koskevista velvoitteista.

”Vastuullisuus on meidän kaikkien asia, eikä sitä voi siirtää ainoastaan johdon vastuulle. Sitä paitsi kuka vain voi koska tahansa joutua kasvotusten vastuullisuuteen liittyvän myrskyn kanssa. Siksi jokaisella tulisi olla jonkinasteinen ymmärrys asiasta”, von Bonsdorff lisää.

Osaajakilpailussa vastuulliset voittavat

Osaajista käydään yhä kovempaa kilpailua ja työnantajamaineen merkitys on sen myötä kasvanut. Ihmisille ei ole enää “ihan sama”, millaisessa paikassa he työskentelevät, vaan organisaation arvojen tulee sopia omiin henkilökohtaisiin arvoihin.

Kestävää ja vetovoimaista työnantajamielikuvaa ei rakenneta pelkällä brändäämisellä. Se rakentuu uudessa maailmassa aidoille kokemuksille.

”Kokemus voittaa aina viestin. Vaikka yritys kuinka kertoisi toimintansa vastuullisuudesta, yksikin julkisuuteen nouseva negatiivinen henkilöstökokemus voi kaataa monivuotisen brändityön. Ihmiset uskovat yleensä aina yksilöä organisaation sijaan”, Luoma-aho muistuttaa.

Organisaatiokulttuurin positiivinen kehitys voi lähteä pieneltäkin tuntuvista asioista.

”Voidaan esimerkiksi miettiä, mikä toimintamallin muutos vaikuttaisi eniten siihen, että organisaatiokulttuurimme lähtisi muuttumaan esimerkiksi niin, että muistetaan kiittää kollegaa”, Luoma-aho sanoo.

Johtaja – kuuntele ja kunnioita

Kun pohditaan, mitä nykyjohtajilta Suomessa vielä puuttuu Luoma-aho ja von Bonsdorff tuovat esiin erityisesti kaksi seikkaa.

”Sanoisin, että kuuntelemisen taito. Liian usein keskitytään vain oman viestin läpivientiin eikä muisteta kuunnella ympäristöä”, Luoma-aho sanoo.

”Toinen asia on vaikeissa tilanteissa viestiminen”, von Bonsdorff lisää. “Vielä olisi parantamisen varaa siinä, miten viestitään selkeästi, korrektisti ja toisia kunnioittaen. Kun kyseessä on jokin vaikea tai herkkä aihe, empaattisuuden merkitys korostuu. Sillä miten sanomme, on väliä ja myös sillä mikä jätetään sanomatta.”

”On varmasti mahdotonta johtaa niin, ettei ikinä pahoittaisi kenenkään mieltä. Saatamme tahtomattakin loukata. Johtajilta vaaditaan kuitenkin koko ajan enemmän ymmärrystä ja esimerkiksi monikulttuurisuutta tukevan johtamisen taitoja”, von Bonsdorff muistuttaa.

Kasvata ja uudista vastuullisuusosaamistasi JYU avoimessa! 

Vastuullisuus ja kestäväkehitys työelämässä -opintokokonaisuus:

  • Laaja ja monitieteinen kokonaisuus joustavia verkko-opintoja
  • Valitse sinua kiinnostava yhdistelmä ja aloita opiskelu koska tahansa
  • Hinta: 15 € / opintopiste

Lue lisää ja ilmoittaudu maksuttomalle orientaatiojaksolle