Kiekossa tuli kultaa – psykologialla on sen kanssa paljon tekemistä

Avoimen yliopiston liikuntapsykologian opinnoissa opettava psyykkinen valmentaja Reko Luojumäki ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen videovalmentaja Jukka Varmanen pohtivat haasteista selviämisen ja psyykkisen vahvuuden merkitystä olympiakullan taustalla.

Koko Suomi juhli jääkiekon olympiakultaa helmikuun lopussa. Leijonat onnistuivat joukkueena, selvisivät haasteista ja uskoivat yhteiseen tekemiseen. Fyysinen kunto ja tarvittavat vahvuudet olivat joukkueella kohdallaan, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös muuta. Talviolympialaiset 2022 olivat lukuisten haasteiden kisat.

Suomen jääkiekkomaajoukkueen videovalmentaja Jukka Varmasen kuvaama joukkueen olympiaturnauksessa kohtaamien haasteiden lista on vaikuttava jo alkumetreillä:

”Jo joukkueen kasaamisessa oli omat haasteensa etenkin koronatilanteen aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Saimme kuitenkin mukaan suurelta osin haluamamme pelaajat, joista pystyimme kasaamaan toimivan kokoonpanon. Lisäksi haasteita toivat Anttilan ja Olkinuoran joutuminen koronakaranteeniin turnauksen alussa. Pelillisesti esimerkkinä haasteellisesta tilanteesta oli ottelu Ruotsia vastaan. Ajauduimme vaikeuksiin jäähyjen sekä Ruotsin vahvan pelaamisen vuoksi emmekä olleet tyytyväisiä omaan suoritustasoomme".     

Osassa tilanteista valmistautuminen auttoi, esimerkiksi koronatilanteenhaasteet olivat ennalta tiedossa. Toiset tilanteet on taas käsiteltävä silloin kun ne kohdataan. Yhteiset ja todeksi eletyt arvot ovat vahva pohja haasteiden käsittelylle.

Jukka Varmanen

”Ruotsi-pelin toisella erätauolla joukkue kävi vallitsevan tilanteen läpi niin valmentajien kanssa kuin myös keskinäisesti. Kun ajatukset ja usko omaan tekemiseen saatiin palautettua, niin peli palasi takaisin hyvälle tasolle. Tämä oli selkeä kasvun paikka joukkueelle, kun uskolla omaan tekemiseen näimme, että voimme päästä haastavistakin tilanteista yli”, Varmanen kertoo.

Löysät housussa – mitä sitten tehdään?

Välillä sattuu vahinkoja ja tulee yllättäviä tilanteita, joko itsestä riippuvista vai riippumattomista syistä. Joskus flunssa iskee tai tulee syötyä huonosti, mikä kostautuu pelissä tai kilpailutilanteessa. Kun asia on jo tapahtunut, jossittelu ei yleensä auta.

”Tärkeämpää on keskittyä siihen, mitä tästä tilanteesta voi ottaa opiksi ja miten varautua vastaavaan tulevaisuudessa. Tapahtunut asia pitää psykologiselta kannalta hyväksyä, jotta siitä voi päästä yli ja kääntää sen oppimiskokemukseksi. Hankalistakin tilanteista selvitään ja opitaan”, sanoo liikuntapsykologian opettaja ja psyykkinen valmentaja Reko Luojumäki.

Reko Luojumäki

Pelkkä tapahtuman käsittely ei riitä. Ihminen on tunteva olento, ja tunteet vaikuttavat meihin, halusimme tai emme.

”Hyvästä esimerkistä käy Markus Granlundin jäähy Ruotsia vastaan. Se oli puhdas vahinko, joka sai aikaan turhautumisen. Yllättävä ja haastava tilanne niin Markukselle kuin joukkueellekin. Jäähyn seurauksena Ruotsi pääsi kahden maalin johtoon ja sai yliotteen pelistä. Jäähy saatiin käsiteltyä niin Markuksen itsensä osalta, kuin joukkueen osaltakin. Tilanne ja siihen liittyvät saatiin käytyä läpi ja näin Suomi nousi kolmannessa erässä tasoihin, voitti pelin jatkoajalla, ja loppu on historiaa. Ei yhtään hävittyä matsia koko turnauksessa ja Olympiakulta”, Luojumäki kuvailee.

Luottamus ja yhteenkuuluvuus psyykkisinä vahvuuksina

Mitkä olivat Suomen psyykkiset vahvuudet olympiaturnauksessa 2022? Jukka Varmanen nostaa kärkeen joukkueena toimimisen, psykologisen turvallisuuden tunteen ja keskinäisen luottamuksen:

”Jokainen joukkueessa ymmärsi ja hyväksyi roolinsa hyvin. Pelaajat eivät pelänneet voittaa tai hävitä, vaan halusivat suorittaa mahdollisimman hyvällä tasolla joukkueen yhteisen päämäärän eteen. Tämä kaikki tiivistyi finaaliottelussa, jossa selkeästi paistoi nautinto jääkiekkoiluun omaksutun pelitavan ja joukkuekavereiden tukemisen kautta. Tämä kaikki nitoutui yhteen Jukka Jalosen taitavalla johtamisella, jossa palautteen antaminen oli jämäkkää, mutta lempeää, joukkueen arvot olivat kaiken toiminnan taustalla, ja haastaviin tilanteisiin oltiin valmistauduttu perusteellisesti. Näin joukkueella oli vahva yhteenkuuluvuuden tunne, ja se oli aina valmiina, kun oli aika toimia.”

Lisää psykologista osaamista urheiluun ja liikuntaan

Psykologisten vahvuuksien rakentaminen edellyttää osaamista, ymmärrystä sekä tahtoa edistää niitä. Kysyntä psyykkisen valmentamisen osaamiselle on kasvussa urheilun ja liikunnan alueella. Tietoa näistä teemoista on olemassa ja tarjolla.

”Useat Leijonienkin onnistumisen tekijöistä löytyvät urheilupsykologisen tutkimuksen parista: Miten parantaa koheesiota eli yhteenkuuluvuutta joukkueessa? Miten parantaa tehtäväkoheesiota eli saada joukkue puhaltamaan yhteen hiileen? Miten rakentaa joukkueen arvomaailma ja roolitus toimivaksi? Ja miten löytää sisäinen motivaatio urheiluun, jotta suoritus voidaan optimoida. Eli ennen kaikkea miten, joukkue ja urheilijat pystyvät suoriutumaan tilanteesta kuin tilanteesta voittajina”, Luojumäki sanoo.

Urheilussa ja liikunnassa vaikuttavien psyykkisten tekijöiden kehittämistä voi opiskella Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa liikuntapsykologian opinnoissa, niin perus- kuin aineopintotasoilla. Liikuntapsykologiassa voi opiskella avoimessa opintokokonaisuudet tai yksittäisiä kursseja.