Marraskuussa mikroskoopeille: tunnista tuntosarvista, kurkista kukkarakenteisiin

Pian alkavan Johdatus lajintuntemukseen ja maastoinventointiin -kurssin jälkeen tiedät, miten kukkakärpäsen ja ampiaisen erottaa toisistaan. Hyppäsikö tien yli metsäkauris vai valkohäntäpeura ja tuliko ongella särki vai sorva? Kurssi edellyttää aiempia biologian opintoja.

”Luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen ja lajintuntemuksen lisääntyminen auttavat havainnoimaan ympäristöä laajemmalla skaalalla. Viimeaikaiset uutiset luonnon monimuotoisuuden vaarantumisesta, kuudennesta sukupuuttoaallosta, elinympäristöjen katoamisesta ja uhanalaisista lajeista sekä valtakunnan metsien inventoinneista saavat uudenlaisia merkityksiä, kun ymmärrät, mitä näidenkin selvitysten taakse kätkeytyy”, kertoo opintojakson opettaja Saana Kataja-aho.

Pian alkavalle Johdatus lajintuntemukseen ja maastoinventointiin -opintojaksolle (BENA2021, 4 op) ilmoittaudutaan 28.10. mennessä. Luvassa on kurssi, jonka jälkeen katsot luonnossa kulkiessa ympärillesi uusin silmin. Kurssille ilmoittautuminen edellyttää tiettyjä aiempia biologian opintoja (BENP1001, BENP1002 ja BENP1004). Sen lähiopetusjaksot pidetään 8.–9.11. ja 29.–30.11.

Hies- vai rauduskoivu? Harmaa- vai selkälokki?

Johdatus lajintuntemukseen ja maastoinventointiin -kurssilla opit miten eri eliöryhmiä tunnistetaan. Kurssin jälkeen tiedät, mikä on heimo ja miten se eroaa lajista. Huomaat, että erilaisia kukkia ja kukkarakenteita on lukuisia. Mitä tarkoittaakaan, jos lehti on sepivä tai nyhälaitainen? Mihin sitä tietoa tarvitaan?

Miten ne harmaa- ja tervaleppä tai hies- ja rauduskoivu olikaan helppo erottaa toisistaan, millaisia erilaisia lokkeja maassamme on ja miksi koiranputki on sarjakukkainen. Opit erottamaan hyönteisryhmiä toisistaan esimerkiksi siipien lukumäärän tai tuntosarvien jaokkeiden lukumäärän perusteella.

”Kurssin jälkeen myös käsityksesi luontoinventoinnista on saanut aimo annoksen lisätietoa. Tiedät mitä se tarkoittaa, ja miksi niitä tehdään. Pääset myös itse suunnittelemaan pienimuotoisen luontoinventoinnin”, Saana Kataja-aho kertoo.