Mitä puettavat älylaitteet voivat kertoa hyvinvoinnistasi? Opi tulkitsemaan dataa liikunta- ja hyvinvointiosaamisen opinnoissa
Moni käyttää nykyään erilaisia älykelloja ja aktiivisuusrannekkeita liikkumisen ja oman kehonsa toiminnan seuraamiseen. Mutta miten pitkälle meneviä päätelmiä laitteiden tuottamasta datasta voi tehdä? Miten tietoa voi hyödyntää niin, että se tukee hyvinvointia?
Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston liikunta- ja hyvinvointiosaamisen opinnot tarjoavat tutkimukseen perustuvaa tietoa ja taitoa hyvinvointitiedon käsittelyyn.
- Kehosta mitattava hyvinvointitieto (2 op)
Aloita maksuton verkkokurssi vaikka heti! - Kehosta mitattavan hyvinvointitiedon analyysi ja tulkinta (3 op)
Jatka tällä kurssilla, kun olet suorittanut Kehosta mitattava hyvinvointi -kurssin
Maksuton Kehosta mitattava hyvinvointitieto -verkkokurssi antaa perustan ymmärtää hyvinvointitiedon mittaamista sekä mittaustulosten tulkintaa ja hyödyntämistä hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä opintojakso tulee suorittaa ennen Kehosta mitattavan hyvinvointitiedon analyysi ja tulkinta -kurssille siirtymistä.
Laajempi 3 opintopisteen Kehosta mitattavan hyvinvointitiedon analyysi ja tulkinta syventää hyvinvointitiedon taustalla olevia fysiologisia ja biomekaanisia ilmiöitä sekä esittelee mitatun tiedon analyysin pääperiaatteita. Tällä opintojaksolla annetaan myös käytännön vinkkejä mittaustulosten tarkasteluun ja hyödyntämiseen liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Voiko hyvinvointia mitata?
Terveyttä on totuttu mittaamaan vaikkapa kolesteroliarvojen kautta. Hyvinvointi puolestaan mielletään subjektiiviseksi, jolloin sen mittaaminen on mutkikkaampaa. Hyvinvoinnin osa-alueista voimme kuitenkin saada tietoa: älylaite mittaa esimerkiksi sykevälivaihtelua, tekee sen perusteella johtopäätöksiä palautumisesta ja antaa suosituksia tarvittavasta levosta.
–On vielä paljon ilmiöitä, joista emme vielä tiedä tarpeeksi ja joista me ehkä jatkossa saamme lisää tutkimustietoa, mikä sitten voi auttaa myös laitekehityksessä, sanoo akatemiatutkija Laura Karavirta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Hän on mukana liikunta- ja hyvinvointiosaamisen opinnoissa kertomassa sykkeestä ja sykemittauksesta.
–Esimerkiksi niinkin lähestyttävä aihe kuin fyysisen aktiivisuuden mittaus on yllättävän vaikeaa. Usein unohdetaan, että se ei ole tällä hetkellä eri laitevalmistajien laitteiden kesken vertailukelpoista. Ajatellaan, että mitataan vaikka askelia, mutta siellä askelten mittauksen takana on hyvin erilaisia laskentakaavoja eri laitevalmistajilla. Sama pätee energiankulutukseen: ei auta mennä vertailemaan päivän aikana kulutettuja kaloreita kaverin kanssa, mutta voi seurata sitten pitkällä aikavälillä sitä omaa päivittäisen energiankulutuksen kehitystä.
Tulevaisuudessa hyvinvointia todennäköisesti mitataan yhä monipuolisemmilla ja tarkemmilla mittareilla. Yksilöllinen räätälöinti onnistuu yhä paremmin.
Ilmoittaudu nyt ja opi liikunnan ja hyvinvoinnin teemoista
- Kehosta mitattava hyvinvointitieto (2 op)
- Kehosta mitattavan hyvinvointitiedon analyysi ja tulkinta (3 op)
- Liikunta- ja hyvinvointiosaamisen opintokokonaisuus (15–50 op)