Avoimen väylän kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä yliopistojen sisällä ja välillä

Avoimen väylää tarvitaan todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle myös yliopistojen opintohallinnon henkilöstön mielestä. Se mahdollistaa haun esimerkiksi heille, joilla ei ole yliopistotutkintoa. TRY-hankkeen kyselyyn vastasi yhteensä 26 henkilöä kymmenestä TRY-hankkeessa mukana olevasta yliopistoista. Hankkeessa on kaikkiaan 11 yliopistoa.

Avoimen väylällä on olennainen rooli opiskelijavalinnan kokonaisuudessa

Kyselyyn vastaajien mukaan väylä on hyvä valintaväylä, jonka kautta voisi tulla enemmänkin opiskelijoita. Sen ei kuitenkaan toivota vievän paikkoja muilta valintatavoilta, vaan pikemminkin toimivan mahdollisuutena niille, jotka eivät voi hakea todistusvalinnassa tai eivät ole muuten korkeakoulukelpoisia. Todistusvalinta perustuu ylioppilastutkintoon, jolloin esimerkiksi ammatillisen koulutuksen käyneet eivät voi hakea sen kautta yliopistoon.

“Sen laajuutta ei tule mielestäni kasvattaa liiaksi muiden valintaväylien kustannuksella, mutta sillä on olennainen rooli valintatapojen kokonaisuudessa.”

“Antaa kaivatun mahdollisuuden niille, joilla aiemmat opinnot eivät ole menneet hyvin ja koulutustausta on muu kuin lukiokoulutus.”

Tasa-arvon kannalta myös opintojen maksullisuutta kehotettiin pohtimaan. Avoimen väylää pidettiin kuitenkin hyvänä tapana mitata opiskelijan motivaatiota ja menestystä myös tutkinto-opinnoissa. Erään vastaajan mukaan tutkinnon kurssien suorittaminen osoittaa yksiselitteisesti, että opiskelija selviää opinnoistaan.

Vastaajien mukaan väylä antaa koulutusohjelmalle realistisen kuvan opiskelijan taidoista ja soveltuvuudesta alalle. Lisäksi hakija saa tutustua alaan ennen tutkinto-opiskelijaksi hakemista.

Väylissä on vielä monia kehittämistarpeita ja -haasteita

Avoimen väylän haasteista keskeisimpinä pidettiin neljää seikkaa:

• valintaperusteiden vaihtelua samalla alalla eri yliopistoissa,
• valintaperusteiden vaihtelua saman yliopiston eri hakukohteissa,
• väyläopintojen hyväksilukua toiseen yliopistoon sekä
• hakuaikataulujen vaihtelua yliopistoittain.

Valintaperusteet vaihtelevat muun muassa laajuudeltaan (opintopisteet) sekä ajalliselta pysyvyydeltään. Kyselyn mukaan avoimen väylän valintaperusteiden tulisi olla voimassa vähintään kaksi tai kolme vuotta, jolloin opiskelija ehtisi varmasti suorittaa vaaditut väyläopinnot. TRY-hanke on ajanut väylien laajuuden laskemista 15–60 opintopisteeseen, mutta joissain väylissä opintoja saatetaan vaatia vielä tätä enemmän.

“Olisi erittäin tärkeää, että samojen koulutusohjelmien valintaperusteet olisivat yhtenäiset eri yliopistojen välillä.”

Edellisten asioiden lisäksi haasteina mainittiin avoimen väylien, opintotarjonnan ja väylältä hakeville tarkoitettujen aloituspaikkojen vähäiset määrät. Toisaalta osa esitti, että väyliä on jo liikaa. On kuitenkin huomioitava, ettei läheskään kaikille aloille pääse avoimen väylältä.

Näiden kehittämiskohteiden työstäminen voisi auttaa myös avoimen väylien kokonaisuuden jäsentymisessä ja tunnettuudessa. Vastaajat kokivat, ettei avoimen väylää tunneta vielä riittävän hyvin. Se voisi näkyä esimerkiksi yliopistojen hakumarkkinoinnissa kolmantena tapana ja olla selkeämmin esillä myös Opintopolku.fi-sivustolla.

Väylien kehittäminen ei ole yksin avoimen yliopiston vastuulla

Yliopiston sisäinen yhteistyö avoimen yliopiston, hakijapalveluiden, tiedekuntien, laitosten ja opiskelijavalintatoimikuntien kanssa nähtiin tärkeänä. Suurin osa vastaajista koki, että väylän kehittämisestä ovat vastuussa yliopiston eri toimijat. Kuitenkin lähes yhtä monen vastaajan mukaan vastuu on yhteinen ja valtakunnallinen eri korkeakoulujen sisällä ja välillä.

“Yksittäistä vastuutahoa ei ole kovin tarkoituksenmukaista määritellä, koska toimijoita on useita. Kehitystyötä tulee tehdä sekä kansallisesti että yliopiston sisällä ja alueellisesti.”

Yhteistyötä vapaan sivistystyön oppilaitoksien kanssa ei koettu kovin tärkeänä. Yhteistyöoppilaitokset tarjoavat kuitenkin avoimia yliopisto-opintoja myös tutkintotavoitteiseen opiskeluun sekä usein myös lähiopetusta ja ohjausta. Samanlaisessa asemassa olivat kyselyn perusteella toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut. Tiiviimpi yhteistyö olisi perusteltua myös yliopistojen hyödyn kannalta esimerkiksi jatkuvan oppimisen näkökulmasta.

Kyselyn perusteella avoimen väylää siis tarvitaan hakumahdollisuutena, joten sitä täytyy kehittää vielä monipuolisesti. Kehittämistä tulisi tehdä yhteistyössä eri tahojen kanssa niin yliopiston sisällä kuin sen ulkopuolella kiinnittämällä huomiota muun muassa valintaperusteisiin ja opiskelupaikkojen ja väylien määrään.

Lue lisää: Raportti opinto-ohjaajien ja yliopistojen opintohallinnon henkilöstön kyselyistä