Mikä ihmeen kielitietoisuus?

Kielitietoisuus on yksi voimassaolevien opetussuunnitelman perusteiden läpileikkaava teema: varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle yhteiseksi tavoitteeksi on asetettu kielitietoinen kasvatus ja opetus.

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa ja koulussa jokainen aikuinen ymmärtää kielen merkityksen oppimisessa ja kaikessa arjen toiminnassa. Kieltä ja sisältöä ei voi erottaa toisistaan. Siksi kielitietoisessa koulutuksessa myös kielen oppimiseen suhtaudutaan matkantekona, jossa keskeistä on kielellä toimiminen ja uuden kokeilu.

Tunnista ja kohtaa käsityksesi!

Kasvatus- ja opetusalan toimijoiden käsitykset kielitietoisuudesta eivät ole yhtenevät. Erilaiset käsitykset heijastuvat ennen kaikkea siihen, miten kielitietoisuuden nähdään kytkeytyvän kasvatuksen ja opetuksen muihin tavoitteisiin ja millaisena varhaiskasvattajat ja opettajat kokevat omat mahdollisuutensa kielitietoisen toimintakulttuurin rakentamisessa.

Käsitys kielitietoisesta toiminnasta ja sen vaikutuksista voi olla kapea. Silloin kielitietoisuus voi tuntua jo valmiiksi kuormittuneessa työssä uutena taakkana, jonka kantamiseen ei ole voimia tai keinoja.

Tämä kielitietoisuus on hyvä asia mutta sen toteuttaminen on ihan turhanpäiväistä isossa vaativassa lapsiryhmässä jossa jo suomenkielen kanssa takutaan.

Varhaiskasvatuksen opettaja 4–5-vuotiaiden ryhmässä

Taakka pienenee, kun kielitietoisuus hahmottuu ajattelutapana, josta seuraa hyviä pedagogisia käytänteitä. Opettajalle tärkeää on huomata, että lapsen (tai nuoren tai aikuisen) kokonaisvaltaista kehitystä tukeva ajattelutapa ja pedagogiikka tukevat myös omaa työtä. Parhaimmillaan arki kielten ja kulttuurien keskellä voimauttaa ja opettaa kasvattajaakin.

Koen joka päivä iloa ja oivallusta lapsiryhmäni kieli- ja kulttuuritietoisista toimintatavoista.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja esikouluikäisten ryhmässä

Omien käsitysten kohtaaminen on tärkeää. Kieliin ja kielitietoisuuteen liittyvät käsitykset vaikuttavat suoraan muun muassa tapaan, jolla perheistä kumpuava monikielisyys varhaiskasvatuksessa tai koulussa kohdataan ja jolla kehittyvään suomen taitoon suhtaudutaan. Esimerkiksi ryhmän monikielisyys voi muodostua luonnolliseksi osaksi arkea ja samalla lisätä perheiden hyvinvointia ja rikastaa koko ryhmän toimintaa.

Päivittäin kohtaa mahtavia tilanteita lasten kanssa. Heikommin suomea osaavia kavereita autetaan ja neuvotaan kädestä pitäen.

Varhaiskasvatuksen opettaja 3–6-vuotiaiden ryhmässä

Tavoitteena identiteetin, vuorovaikutuksen ja oppimisen tukeminen

Kielitietoisuuden lisääminen ei tarkoita pelkästään monikielisten oppilaiden huomioimista, vieraiden kielten opiskelun lisäämistä, teemapäiviä tai irrallisia opetustuokioita. Pohjimmiltaan kielitietoisessa koulutuksessa on kyse terveen itsetunnon ja oppimisen tukemisesta sekä läsnäolon taidosta: Kielitietoisessa ympäristössä jokainen ihminen tulee nähdyksi ja arvostetuksi kokonaisena, kaikkine kielellisine ja kulttuurisine resursseineen, ja saa tukea näiden resurssien hyödyntämiseen ja kehittämiseen sekä eheän identiteetin rakentamiseen.

Kielitietoisessa koulutuksessa vuorovaikutuksen keskiössä ei ole virheetön suoriutuminen vaan yhteisymmärryksen saavuttaminen. Ohjausta ja opetusta ohjaa asioiden – oppimateriaalin, kurssisisältöjen, toimintaohjeiden – läpi käymisen sijaan ymmärryksen tavoittelu.

Kasvatuksen ja vuorovaikutuksen asiantuntijana opettajalla on jo valmiiksi herkkyyttä havainnoida oppilaidensa toimintaa. Kielitietoisessa koulussa tuo herkkyys on kullanarvoista muun muassa silloin, kun opettaja arvioi esimerkiksi opetuspuheen, oppimateriaalin tai tiedotteen piirteitä niiden tulkitsijan näkökulmasta: Miten keskeisiä käsitteitä ja sisältöjä voi korostaa tai havainnollistaa? Mikä tekstissä on kielellisesti haastavaa? Miten saman asian voisi ilmaista selkeämmin? Millaisin eri tavoin ymmärrystä voi varmistaa?

Mari Honko

FT, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto

Sitaatit tutkimusaineistosta (Honko ja Mustonen, tulossa)

Tutustu tarkemmin: 

• KEOS2019-verkkosivu ja luentosali 3:n ohjelma
• Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston osaston löydät hanketorilta Jyväskylän yliopiston alueelta
• Tutustu suomen kielen sekä suomi toisena ja vieraana kielenä opiskelumahdollisuuksiin Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa
• Suomen kielen taitoa tukemassa: vaihda virhevapaalle, Mari Hongon kirjoittama blogiteksti

Lisää kielitietoisuutta:

• Kielitietoinen opetus - kielitietoinen koulu, OPH:n verkkojulkaisu 
• Monikielisen oppijan matkassa -verkkosivusto
• Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta ja kompassi, IKI-verkkosivusto
• Tunne kieli – matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen, kirjan verkkoesittely 
• Kielitietoinen koulutus -verkkokurssi JYU:n avoimessa yliopistossa

Kuvituskuva: Ben White