Termiviidakkoon eksyneen jäljillä – yhtenäistäminen auttaisi yliopistoon hakevaa

Avoimen väylästä kiinnostuneiden opiskelijoiden on hankalaa vertailla väyliä eri yliopistoissa. Avoimen väylän haku, jota hyödynnetään yliopistojen opiskelijavalinnoissa todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalla, järjestetään osana yhteishakua tai yhteishaun ulkopuolelle ajoittuvana erillishakuna yliopiston käytänteistä riippuen. Vaikeutta aiheuttavat erilaisten hakuaikojen lisäksi termit, joita haussa käytetään.

Opetustoimen organisaatioiden käyttöön on laadittu Opetus- ja koulutussanasto OKSA, josta oikean termin tai termin selityksen voi tarkistaa. Sanasto ei kuitenkaan ole kattava korkeakoulukentän tarpeiden osalta. Lisäksi termikirjoa esiintyy yhteisestä sanastosta huolimatta.

Alla on esimerkkejä avoimen väylän hakuun liittyvistä termeistä, jotka vaihtelevat yliopistoittain, tai joissain tapauksissa jopa yksittäisen yliopiston sisällä. Lisäksi haluamme nostaa esiin näkökulmia, jotka puoltaisivat termien yhtenäistämistä.

Mikä avoimen väylän valintatavan nimeksi?

Avoimen väylä, avoimen yliopiston väylä, muut reitit yliopistoon, alan opinnot, avoimen yliopiston opintojen perusteella hakevien valinta, haku avoimen väylän kautta, ÖPU-leden. Näillä käsitteillä viitataan hakijan mahdollisuuteen tulla valituksi tutkintokoulutukseen avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella (ks. OKSA).

Yhtenäistäminen olisi tärkeää avoimen väylän tunnettuuden lisäämisen vuoksi. Jos kaikki yliopistot käyttäisivät samaa termiä tästä valintatavasta, hakijat todennäköisesti löytäisivät sen nykyistä paremmin. Lisäksi hakijoiden keskuudessa on edelleen epäselvyyttä siitä, mitä avoimen väylä tarkoittaa valintatapana ja mitä se vaatii heiltä. Tutuksi tulleen termin käyttäminen auttaisi hakijoita hakumahdollisuuden tunnistamisessa, mikä puolestaan kannustaisi heitä tutustumaan sitä koskeviin hakukelpoisuusvaatimuksiin ja valintaperusteisiin ajatuksella.

Kuka on hakukelpoinen tutkintokoulutukseen?

Korkeakoulukelpoisuus, yleinen korkeakoulukelpoisuus, yleinen yliopistokelpoisuus, hakukelpoisuus, hakukelpoisuusvaatimukset, hakuperusteopinnot ovat puolestaan erilaisia hakukelpoisuutta tarkoittavia termejä. Yleisellä korkeakoulukelpoisuudella viitataan yleensä toisen asteen tutkintoon (esim. ylioppilastutkinto), joka mahdollistaa yliopistojen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtaviin koulutuksiin hakemisen. Yksityiskohtaisemmin yleisen korkeakoulukelpoisuuden tuottavat tutkinnot on määritelty Opintopolku.fi-palvelussa.

Hakukelpoisuus määritellään OKSA-sanastossa ominaisuudeksi, ”joka ilmentää sitä, että hakija täyttää koulutukseen tai koulutuksen toteutukseen valituksi tulemisen edellytykset”. Avoimen väylän tapauksessa hakukelpoisuusvaatimuksissa kerrotaan ne opinnot, jotka hakijan tulee suorittaa hakua varten. Valituiksi voivat tulla vain hakukelpoisuusvaatimukset täyttävät hakijat, eli ne hakijat, jotka ovat suorittaneet kaikki edellytettävät opinnot määräaikaan mennessä.

Molemmat edellä mainituista termeistä variaatioineen liittyvät keskeisesti korkeakoulujen yhteishakuun. Niiden yhtenäinen käyttö selkeyttäisi hakuprosessia hakijan näkökulmasta. Osassa avoimen väylistä hakijalta edellytetään yleinen korkeakoulukelpoisuus hakukohteen väyläopintojen lisäksi. Edellytettävät opinnot vaihtelevat yliopistoittain ja yksittäisen yliopiston sisällä hakukohteesta riippuen. Tämän vuoksi hakukelpoisuutta koskevien tietojen löydettävyys ja selkeys on erityisen tärkeää.

Miten opiskelijat valitaan koulutuksiin?

Valintaperusteet, valintakriteerit. OKSA-sanaston mukaan valintaperuste on lainsäädännön ja koulutustoimijan määrittämä peruste, jonka mukaan hakijoita valitaan opetukseen tai koulutukseen. Yliopistot käyttävät termejä valintaperusteet ja valintakriteerit, joilla viitataan samaan asiaan.

Valintaperusteista käy ilmi, miten opiskelijat valitaan kyseessä olevaan koulutukseen. Niissä kuvataan myös opiskelijavalinnan valintamenettely eli se, millä perusteella hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen. Opiskelijavalinta avoimen väylältä tutkintokoulutukseen perustuu yleensä opintomenestykseen sekä suoritettujen opintojen laajuuteen.

Valintaperusteiden osalta ongelmana ei ole käytössä olevien termien kirjo vaan pikemminkin se, että valintaperusteita ei ole kirjoitettu riittävän selkeästi ja hakijaystävällisesti. Lisäksi yliopistojen välillä on vaihtelua siinä, mitä valintaperusteiden katsotaan sisältävän. Tämä johtaa siihen, että hakijan on vaikea löytää ja vertailla tietoa.

Termikirjon yhtenäistäminen auttaisi myös yliopistoja

Yliopistoilla on yliopistolakiin perustuva oikeus päättää opiskelijavalinnan perusteista. Yhteistyön lisääminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen hyödyttää kuitenkin hakijan lisäksi myös yliopistoa, kun valintoihin käytettyjä resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti.

Avoimen väylän toimivuutta tukisivat läpinäkyvät ja riittävän pitkään voimassa olevat valintaperusteet, selkeät aloituspaikkakiintiöt sekä käytänteiden yhdenmukaistaminen (HS Mielipide 10.10.2020). Yliopistojen kannattaa avata teksteihinsä opiskelijavalintaan liittyvät tiedot, kuten valintaperusteet, selkeästi ja hakijalähtöisesti. Näin vältetään virhevalintoja sekä vähennetään opintoneuvonnan tarvetta ja hylätyksi tulleiden avoimen väylän hakijoiden määrää. Korkeakoulussa jo opiskelevia kannustetaan ristiinopiskelemaan opintoja eri korkeakouluista. Myös tätä tavoitetta termien yhdenmukaistaminen helpottaisi.

P.S. Oletko törmännyt yliopistojen hakumahdollisuuksiin tutuessasi termiin, jonka merkitys ei avautunut sinulle? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen try-hanke@jyu.fi ja ilmianna monimutkainen termi! Tervetuloa myös Avoimen väylä tienä tutkintoon -verkkoseminaariin torstaina 10.12.2020!

Riina Kärkkäinen
opintoneuvoja
Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto

Paula Savela
projektipäällikkö
Toinen reitti yliopistoon -hanke