Opiskelijavalinnat uudistuvat: Rakenteilla on vaihtoehtoinen reitti yliopistoon avoimen yliopiston kautta
Hanketyö tuo tullessaan paljon aikaan, rahaan ja yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Samalla se on määrätietoista, moniammatillista työtä, jossa yhteistyö kantaa parhaimmillaan pitkälle, yli hankerajojen. Tavoitteisiin päästään kuitenkin vain konkreettisten tekojen kautta.
Miten siis saattaa suunnitelma ideasta valmiiksi? Mitkä ovat hanketyön ilot ja haasteet? Koordinoimamme Toinen reitti yliopistoon -hankkeen aloitusseminaarissa Helsingissä keskustelimme paljon niistä aiheista, jotka vaikuttavat niin yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämiseen kuin hankkeemme edistymiseenkin.
Kuka tarvitsee korkeakoulutusta?
Korkeakoulutukselle on paljon erilaisia tarpeita, opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos, ryhmän päällikkö Birgitta Vuorinen kertoi aloitusseminaarissamme. Tutkinto-opiskelijoiden ohella sitä tarvitsevat ne, jotka haluavat täydentää osaamistaan. Lisäksi korkeakoulutuksesta kiinnostuneet, kuten toisen asteen opiskelijat, voivat tutustua opintoihin yliopiston kurkistuskursseilla suunnitellessaan tulevaisuuden valintojaan. Toinen reitti yliopistoon pyrkiikin kehittämään ja pilotoimaan ratkaisuja eri tarpeisiin kehittämällä avoimia yliopisto-opintoja.
Yliopistoja kohtaan on paljon odotuksia myös yhteiskunnallisella tasolla, Helsingin yliopiston kansleri emeritus Kari Raivio totesi seminaaripuheenvuorossaan. Yliopistoilla on muun muassa paine profiloitua, tuottaa työvoimaa ja menestyä kansainvälisesti arvioidussa tutkimuksessa. Lisäksi tutkimusta pyritään kaupallistamaan, ja koulutuksilla on paine huomioida työelämän jatkuvasti muuttuva osaamistarve. Raivio kuitenkin muistutti, että yliopiston perustoimintojen, kuten sivistyksen ja tutkimuksen, laatu on turvattava, jotta se voi vastata näihin odotuksiin.
Nämä erilaiset yksilöiden tarpeet ja yhteiskunnan odotukset eivät ole toisistaan irrallisia, mutta TRY-hankkeessa suunnittelemme uusia reittejä nimenomaan opiskelijoita varten, ihmisiä varten, sillä haluamme elää maassa, jossa on koulutuksen suhteen mahdollisuuksien tasa-arvo. Kun rajoittamisen sijaan mahdollistetaan, vältetään koulutukselliset umpiperät, mistä Raiviokin esityksessään muistutti. Haluamme katsoa kehittämiämme reittejä niiden kulkijan, opiskelijan, näkökulmasta.
Asennetyötä avoimen korkeakoulutuksen puolesta
TRY-hankkeessa on vaihtoehtoisten reittien kehittämisen ohella kyse myös asennetyöstä, jossa tuuletetaan niin meidän omia käsityksiämme tutkintokoulutukseen hakemisesta kuin yleisiä opiskelijavalintoihin liittyviä asenteita. Koko yliopistoväen, ei pelkästään tämän hankkeen, yhteinen tavoite on saada yliopistoon motivoituneita, hyvät akateemiset valmiudet omaavia opiskelijoita.
Olen iloinen, että mukana projektissa on jopa 11 yliopistoa – tämä määrä kertoo muun muassa siitä, että yliopistojen välinen yhteistyö nähdään nykyisin pienen maan suurena vahvuutena. Lisäksi näin laajalla yhteistyöllä on aidosti mahdollista vaikuttaa siihen, että myös avoimen väylästä tulisi uskottava reitti tutkintokoulutukseen hakemisessa.
Hanketyötä tehdessä on tarpeellista ymmärtää hankkeen vaikutukset sen rajojen ulkopuolella: esimerkiksi Toinen reitti yliopistoon on myötävaikuttanut myös sellaisten oppiaineiden valintaväylien kehittämiseen, jotka eivät ole hankkeessa mukana. Eri koulutusalat ovat innokkaita kehittämään valintojaan saadakseen sopivimmat opiskelijat tutkintokoulutukseen. Kehitystyö on helpompaa, kun on valmiita malleja kokeiltavaksi. Näitä malleja me pyrimme pilotoinnilla tekemään.
TRY-tiimin tekemän työn on tarkoitus jäädä elämään myös hankkeen päätyttyä vuoden 2020 lopussa. Kun toimivat mallit on kehitetty, oppiaineet voivat hyödyntää niiden sapluunoita omien reittiensä suunnitteluun. Upeinta olisi, jos eri yliopistot voisivat jatkaa tässä hyvin alkanutta yhteistyötä.
”Avoin yliopisto on rakenne, mutta korkeakoulujen avoimuus opinnoissa on asenne”, Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso linjasi aloitusseminaarissa.
Projektityössä ei pidä pelätä epävarmuutta
Miten sitten ideasta saadaan valmista, kun samassa kyydissä on 11 yliopistoa, noin 30 oppiainetta ja yli 100 hanketoimijaa? Näin projektipäällikön näkökulmasta hanketyö on tekemisen ohella myös kuuntelemista: olemme kiinnostuneet niin ministeriön, yliopistojen, opiskelijoiden, hanketoimijoiden, sidosryhmien kuin sisarhankkeidenkin näkemyksistä ja tarvitsemme niitä oikeaan suuntaan luovimiseen. Joskus eri intressiryhmien näkemykset risteävät, ja silloin meidän on valittava itse paras suunta. Toisinaan käy niin, että valinta onkin väärä, mutta erheet ovat osa kehitystyötä, eivät säröjä sen pinnassa. Niistä opitaan. Emme tiedä aina ennalta, mikä suunta on kulloinkin viisain.
Valmiiksi saattamiseen auttaa epävarmuuden sietäminen, joka on jossain määrin vääjäämätöntä aina, kun luodaan uutta. Seminaarin päätöspuheenvuoron pitänyt elokuvaohjaaja Klaus Härö muistutti, että epävarmuus on luonteenomaista projektityölle. Härö työskentelee yliopistokentän ulkopuolella, mutta elokuvantekijänä hänellä on kokemusta samankaltaisista moniammatillisista projekteista, joissa tarvitaan eri alojen ammattilaisia sekä sujuvaa yhteispeliä ja kilpaillaan aikaa ja rahaa vastaan.
Härön mukaan toimiva tiimi voi kehittää hyvää ideaa paljon pidemmälle kuin yksi ihminen koskaan osaisi ja ehtisi, varsinkaan rajallisen ajan puitteissa. On uskallettava siis jakaa, keskeneräistäkin. Epävarmuuden kääntöpuoli on tiimin sisäinen luottamus, joka tarkoittaa käytännössä vastuunjakoa ja -ottoa.
Vaikka hanketyö on vaativa kestävyyslaji moniulotteisuutensa tähden, tärkeä tavoitteemme kannustaa jaksamaan: vaihtoehtoisia valintaväyliä kehittämällä saamme aikaan tasa-arvoisempaa, nopeampaa ja joustavampaa opiskelua kaikkien eduksi.
Paula Savela 
Projektipäällikkö
Toinen reitti yliopistoon -hanke
Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto
Toinen reitti yliopistoon -hankkeen kaikille avoin webinaari pidetään 14.12. klo 9-12. Tervetuloa mukaan kuulemaan tuoreimpia hankekuulumisia!