Terveysosaamisella rakennetaan parempaa tulevaisuutta
Jokainen on tunnistanut kuinka terveyshaasteet muuttuivat pandemian takia ja syntyi tarvetta hakea lisää osaamista – tai kuinka työhyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvitaankin muuttuvassa arjessa uusia taitoja. Tulevaisuuden terveyshaasteisiin vastaamiseen tarvitaan jokaiselle jatkuvan oppimisen taitoja.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut viime aikoina erityinen huolenaihe. Esimerkiksi koettu yksinäisyys sekä epävarmasta ympäristöhuolten ja turvallisuusuhkien luomasta tulevaisuuskuvasta sekä suorituspaineista syntyvä psyykkinen kuormitus pohdituttavat niin nuoria itseään kuin nuorten parissa työskenteleviä.
Tutkimukset kertovat myös lasten ja nuorten lisääntyvästä ylipainosta, fyysisen aktiivisuuden tarpeesta ja häirintäkokemuksista.
Julkisessa keskustelussa on osoitettu tarvetta tunnetaidoille, terveysinformaation kriittiselle lukutaidolle, mielenterveystaidoille sekä turvallisuustaidoille sosiaalisessa mediassa ja liikenteessä. Ne kuuluvat terveysosaamiseen, jota muun muassa terveystiedon opettamisella tavoitellaan. Terveysosaaminen on kykyä hankkia, rakentaa, arvioida ja käyttää tietoa sekä ymmärtää syvemmin itseään, muita ihmisiä ja ympäröivää maailmaa terveyden näkökulmasta.
Terveysosaaminen on voimavara lasten ja nuorten arjessa
Tiedot ja taidot ovat keino epävarmuuden vähentämiseen ja pohja valinnoille. Terveysosaaminen auttaa lapsia ja nuoria – tulevia aikuisia – toimimaan, voimaan hyvin, hakemaan tarvittaessa tukea ja tekemään valintoja omassa elämässään ja yhteisöissään. Terveysosaamista ovat terveyteen liittyvät tiedot, käytännön taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus sekä eettinen vastuullisuus. Osaava henkilö kykenee tietoiseen terveyteen liittyvien päätösten ja valintojen tekemiseen sekä tunnistamaan tekijöitä, jotka mahdollistavat oman ja muiden terveyden edistämisen ja ylläpitämisen. Kyse ei ole vain yksilöllisestä oman terveyden ylläpitämisestä vaan laajemmasta vastuullisesta hyvinvoinnin edistämisestä myös suhteessa toisiin ja ympäristöön.
Suomalaiset koululaiset menestyvät terveysosaamisen tason eurooppalaisessa vertailussa hyvin. Kuitenkin joka kymmenes nuori kokee oman terveysosaamisensa puutteelliseksi ja objektiivisesti arvioituna hyvän terveysosaamisen omaa 58 % suomalaisista tytöistä ja 30 % pojista.
Terveysosaaminen on jokaisen oikeus. Se ei yksin ratkaise ajan haasteita, mutta on voimavara ja mahdollisuus lasten ja nuorten kasvun tukemisessa. Vahva terveysosaaminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja alhaiseen ei-toivottuun terveyskäyttäytymiseen.
Opettaja kasvun ja innostavan ihmettelyn tukena
Jokainen Suomen koululainen opiskelee terveysosaamista vahvistavaa terveystieto-oppiainetta. Oppiaine ja sen opettajakoulutus ovat kansainvälisesti merkittäviä suomalaisia ratkaisuja. Oppilaille terveystieto on pidetty oppiaine, joka antaa vastauksia koettuihin huoliin ja mahdollistaa vertaiskeskustelut aiheiden parissa.
Opettajalle terveystieto antaa mahdollisuuden monipuoliseen oman osaamisen hyödyntämiseen, opetusmenetelmien ja -oppimateriaalien laajaan käyttöön, innostaviin kohtaamisiin ja ihmettelyihin yhdessä oppilaiden kanssa sekä mahdollisuuden aidosti tukea oppilaiden kasvua ja kehitystä.
Koko koulun tasolla kokonaisvaltainen oppiaine antaa eväitä terveyden edistämisen suunnitteluun yhteistyössä koko yhteisön tasolla. Opintojen sisällöt ja kirjallisuus avaavat silmiä myös oman tai oman perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tarpeille.
Kun terveysosaamista kehitetään kiinnostavasti, lapsille ja nuorille innostavalla ja merkityksellisellä tavalla, sitä myös halutaan omaksua ja pohtia omassa elämässä. Parhaimmillaan uudet tiedot päätyvät keskusteluihin kaveripiirissä ja kotona.
TtM Heli Tyrväinen ja TtM Mari Laine 
Yliopistonopettajat, terveystieto, avoin yliopisto