Kasvatustieteet: Lähdeviittausohjeet

Nämä viittausohjeet perustuvat useilla tieteenaloilla käytössä oleviin APA:n (American Psychological Association) ohjeisiin. APA7-ohjeita käytetään Avoimen yliopiston kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen, nuorisotutkimuksen ja varhaiskasvatustieteen esseissä ja oppimistehtävissä.

Tieteellisessä kirjoittamisessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten tekstissä viitataan lähteisiin ja miten lähteet merkitään lähdeluetteloon. Lisäksi on ilmaistava huolellisesti, kenen teksteihin tai ajatuksiin viitataan ja mikä osa tekstistä on omaa pohdintaa.

Lähdeviitteet ja lähdeluettelomerkinnät

Lähdeviitteet tekstin sisällä

Kun viitataan johonkin kirjoittajaan, viitteet ilmaistaan tekstissä tarkasti viitattavan asian kohdalla. Suositeltava käytäntö on se, että lähdeviite ilmaistaan ensimmäisessä virkkeessä, jossa hyödynnetään lähteestä hankittua tietoa. Tällöin lähteen tieto koskee yhtä virkettä. Viittaus voi olla asiakeskeinen (ylempi esimerkki) tai kirjoittajakeskeinen (alempi esimerkki). Huomaa pilkku kirjoittajan ja vuosiluvun välissä asiakeskeisessä viittaamisessa.

Opiskellessa kannattaa omaksua ajatus kirjoittamisesta kehittyvänä taitona (Vilkka, 2020, s. 24).

Vilkka (2020, s. 24) toteaa, että opiskelijalle on hyödyksi omaksua ajatus kirjoittamisesta kehittyvänä taitona.

Jos tekstikappaleessa viitataan samaan lähteeseen useammassa virkkeessä, lukijan on voitava päätellä esimerkiksi lauseiden sidosteisuudesta, että puhutaan edelleen samasta lähteestä.

Vilkka (2020, s. 24) toteaa, että opiskelijalle on hyödyksi omaksua ajatus kirjoittamisesta kehittyvänä taitona. Lisäksi hän korostaa kirjoittamista akateemisena toimintana.

Mikäli koko kappale perustuu tiettyyn lähteeseen, viite laitetaan kappaleen alkuun ja sen jälkeen osoitetaan, että kyse on edelleen samasta lähteestä.

Vilkka (2020) esittää... Toiseksi hänen mukaansa voidaan ajatella.../Lisäksi hän esittelee tutkimuksia, joissa…

Viitteet ilmaistaan tekstissä asian kohdalla, ja lähde tulee kunkin virkkeen sisään (kirjoittajakeskeinen tai asiakeskeinen viite). Virkkeiden tai kappaleen loppuun ei siis sijoiteta lähdeviitteitä, joilla on tarkoitus viitata useampaan edeltävään virkkeeseen tai koko kappaleeseen.

Jos tarkoituksena on vertailla eri lähteitä, se voidaan tehdä esimerkiksi näin:

Penttonen (2015) sekä Morgan ym. (2011) esittävät, että ... Vastakkaisiakin tutkimustuloksia on raportoitu (Green & Powell, 2010; Hämäläinen, 2020). Esimerkiksi Hämäläisen (2020) mukaan kyseiseen ilmiöön vaikuttavat useammat … Tätä näkökulmaa aiemmat tutkimukset eivät ole huomioineet niiden keskittyessä enemmän … (Morgan ym., 2011; Penttonen, 2015; Rosendal & Lynx, 2013).

Jos kirjoittajia on kaksi, molemmat nimet mainitaan jokaisella viittauskerralla (huomaa ja-sanan ja &-merkin käyttö).

lauseen sisällä: Möttösen ja Hintsasen (2011) mukaan...

lauseen lopussa: (Möttönen & Hintsanen, 2011).

Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, merkitään jo ensimmäisestä viittauskerrasta lähtien seuraavasti:

lauseen sisällä: Möttösen ym. (2011) tutkimuksessa mainitaan... /Möttösen ja tutkimusryhmän (2011) mukaan...

lauseen lopussa: (Möttönen ym., 2011).

Useamman lähteen viite merkitään tekijöiden mukaiseen aakkosjärjestykseen ja lähteet erotellaan toisistaan puolipisteellä:

(Aunola, 2020; Leppänen, 2015; Ylönen, 2018).

Sivujen merkitseminen esseessä tai oppimistehtävässä

Esseissä ja oppimistehtävissä sivunumerot merkitään, jos kysymyksessä on tieto, joka on paikannettavissa viitattavan teoksen yhdelle tai kahdelle sivulle. Huomaa pilkku nimien jälkeen ja s-kirjain sivua osoittamaan:

Suurimmalla osalla opiskelijoista oli varsin hajanainen käsitys opetussuunnitelman yleistavoitteista (Salminen & Annevirta, 2018, s. 27–28).

Sivunumerot merkitään myös, jos viittaus on suora lainaus, taulukko tai kuvio.

Suoria lainauksia tulee käyttää vain harvoin tehokeinoina. Suora lainaus merkitään lainausmerkein.

Vilkka (2020, s. 90) toteaa kirjoittamiseen liittyvistä tunteista seuraavasti: “Kirjoittamisessa tunteita nostattavat myös tieteellisen kirjoittamisen vaatimukset. Näitä ovat muun muassa teorian, tutkimusaineiston ja lähdekirjallisuuden välisen vuoropuhelun tuottaminen sekä tekstin punaisen langan sovittaminen tekstilajin konventioon.”

Sivunumeroa ei laiteta, jos viitataan kokonaiseen tutkimukseen yleisellä tasolla:

Salminen ja Annevirta (2018) ovat selvittäneet…

Kaikissa e-kirjoissa ei ole sivunumeroita joko ollenkaan tai niiden paikka vaihtelee, koska sivut skaalautuvat laitteen näytön koon mukaan. Yleissääntönä on viitata e-kirjoissa sivunumeroiden sijaan lukuun (sisällysluettelon mukaisesti) silloin, kun tarvitaan tarkkoja viitteitä.

… (Heikkinen & Timonen, 2020, luku 5).

… (Ahvenjärvi & Kirstinä, 2013, luku Lukemisen ja lukutaidon merkityksiä).

Kirja, e-kirja tai aikakauslehtiartikkeli

Tekstiviitteessä viitataan aina kirjoittajan tai kirjoittajien nimeen, kun se on tiedossa. Viitteessä ei siis mainita kirjan tai artikkelin nimeä, kuten edellä olevista esimerkeistä käy ilmi. Lähdeluettelosta lähde löytyy tekstiviitteessä olevalla nimellä. Lähdeluetteloon tulevat kirjasta seuraavat tiedot: Kirjoittajan nimi ja etukirjain, julkaisuvuosi, teoksen nimi ja kustantaja. Kustantajan kotipaikkaa ei merkitä. E-kirja merkitään lähdeluetteloon yleensä samalla tavalla kuin painettu kirja. Jos e-kirjalla on doi-tunnus (Digital Object Identifier), se lisätään viitetietoihin. Kirjan nimi kursivoidaan lähdeluettelossa. Jos kirjan painos on tiedossa, se merkitään sulkuihin kirjan nimen jälkeen.

Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (2013). Kasvatussosiologia. (5. uudistettu painos). PS-kustannus.

Lang, D. (2020). Parenting and family diversity issues. Iowa State University Digital Press. https://dx.doi.org/10.31274/isudp.8

Aikakauslehden artikkelista lähdeluetteloon tulevat artikkelin nimen lisäksi lehden nimi ja artikkelin sivunumerot, jos ne ovat tiedossa. E-lehdissä toimitaan kuten e-kirjoissa. Jos kyse on PDF-muodossa olevasta artikkelista, verkko-osoitetta ei tarvita. Doi-tunnus merkitään, jos se on tiedossa. Aikakauslehden nimi ja sen perässä ilmoitettava lehden vuosikerta eli volyymi (vol.) kursivoidaan. Lopuksi merkitään artikkelin sivunumerot.

Arvaja, M., Sarja, A., Niemi, K. & Pakkanen, M. (2020). Ilmiölähtöinen oppiminen valokeilassa: Ymmärryksen rakentaminen ja reflektiivisyys yliopisto-opintojen alkuvaiheessa. Kasvatus, 51, 6-20.

Eynon, R. & Malmberg, L. (2021). Lifelong learning and the Internet: Who benefits most from learning. British Journal of Educational Technology, 52, 569-583. http://dx.doi.org/10.1111/bjet.13041

Toimitetun teoksen artikkeli

Tunnistat toimitetun teoksen tekijöiden nimen perässä olevasta ”(toim.)” tai ”(ed.)”-merkinnästä. Esimerkiksi:

Jallinoja, H., Hurme, H. & Jokinen, K. (toim.). (2014). Perhetutkimuksen suuntauksia. Gaudeamus.

Viittaat kirjoittamalla ”Jallinoja ym. (2014) käsittelevät teoksessaan… ” vain, jos tarkoitat todella koko toimitettua teosta. Useimmiten on kuitenkin tarkoitus viitata toimitetun teoksen yksittäisten lukujen tai artikkelien kirjoittajiin, jotka mainitaan sisällysluettelossa tai luvun otsikon yhteydessä. Esimerkiksi Jallinojan ym. (2014) teos sisältää mm. Kurosen (2014) kirjoittaman luvun ”Perheen ideologinen tuottaminen”, jolloin siihen viitataan tekstissä:

lauseen sisällä: Kurosen (2014) mukaan ...

lauseen lopussa: … (Kuronen, 2014).

Lähdeluettelossa toimitettuun kirjaan sisältyvän yksittäisen luvun tai artikkelin tiedot merkitään seuraavasti. Teoksen nimi kursivoidaan ja artikkelin sivunumerot merkitään sulkuihin teoksen nimen jälkeen. Lopuksi tulee kustantaja.

Kuronen, M. (2014). Perheen ideologinen tuottaminen. Teoksessa R. Jallinoja, H. Hurme & K. Jokinen (toim.), Perhetutkimuksen suuntauksia (s. 81–98). Gaudeamus.

Toissijainen lähde

Kirjoittajat viittaavat toisinaan teksteissä sellaisiin kirjoittajiin tai tutkijoihin, joiden teksteihin he eivät ole itse perehtyneet. Nämä niin sanotut toisen käden tai toissijaiset lähteet eivät ole suositeltavia. Jos vain on mahdollista, on aina parempi perehtyä toissijaisten lähteiden sijaan alkuperäisiin lähteisiin. Mikäli tämä ei ole mahdollista (tai on kyse vain tiettyihin lähteisiin perustuvasta oppimistehtävästä), toissijainen lähdeviittaus tehdään seuraavalla tavalla:



kirjoittajakeskeinen viittaustapa

Vilkka (2020) viittaa Hyvärisen (2017) tutkimukseen ...

Noddings (2016) esittelee Buberin (1958) ajattelua…

asiakeskeinen viittaustapa

...ajattelussa (Buber, 1958, Noddingsin, 2016 mukaan).

Edellisten esimerkkien kirjoittajalla on ollut käytössään Vilkan ja Noddingsin teokset, mutta ei Hyvärisen tai Buberin alkuperäistekstiä. Lähdeluetteloon merkitään vain teksti, joka kirjoittajalla on ollut käytössä (= toissijainen lähde) ja jossa ensisijainen lähde esiintyy. Jälkimmäisessä tapauksessa siis näin:

Noddings, N. (2016). Philosophy of Education (4. painos). Routledge.

Verkkolähde

Kun viittaat verkkolähteisiin, joiden julkaisuaika on saatavilla, tee se näin:

Tekstissä:

Tilastokeskuksen (2021) tietojen mukaan perheiden määrän lasku on pysähtynyt.

Tukiperheillä on merkittävä rooli pakolaisnuorten kotouttamisessa (Koski, 2019).

Lähdeluettelossa:

Tilastokeskus (2021). Tilastot. Väestö. Perheet. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/perh/index.html

Koski, N. (26.4.2019). Tukiperhetoiminta on tärkeä osa pakolaisnuorten kotouttamista. Pelastakaa Lapset -verkkolehti. https://www.pelastakaalapset.fi/kategoria/pelastakaa-lapset-verkkolehti/

Kun viittaat verkkolähteeseen, joiden julkaisuaikaa ei ole saatavilla, pyri viittaamaan kyseisen

sivun tai tekstin tekijöihin. Esimerkiksi:

Tekstissä:

Ojanen esittelee kirjoituksessaan erilaisia minäteorioita.

Lähdeluettelossa:

Ojanen, M., Minäteoriat. https://www.markkuojanen.com/julkaisut/ladattavat/

Jos sivun tai tekstin yhteydessä ei ilmaista sen tekijöitä, viittaa sivun tai tekstin julkaisseeseen organisaatioon, kuten järjestöön.

Tekstissä:

Suomen mielenterveysseuran mukaan ...

Lähdeluettelossa:

Suomen mielenterveysseura. http://www.mielenterveysseura.fi/

Jos verkko-osoite on lähdeluettelomerkinnän keskellä, sen perään tulee piste. Jos se on merkinnän lopussa, pistettä ei tule.

Painamaton lähde (esim. luento tai haastattelu)

Painamattomaan lähteeseen viitataan em. ohjeiden mukaan. Esimerkiksi: "Virtasen (2019) mukaan..." Jos lähteenä on esimerkiksi saman henkilön tekemiä ja samana vuonna tehtyjä luentoja, niin lähdeviitteessä tulee osoittaa vuosiluvun perässä olevan kirjaimen avulla, mikä lähde on kyseessä:

Virtasen (2019a) mukaan... tai Virtasen (2019b) mukaan.

Kirjaimia käytetään myös lähdeluettelossa:

Virtanen, M. (2019a). Tieteellinen ajattelu. Luennot ja luentodiat. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto.

Virtanen, M. (2019b). Tieteellinen kirjoittaminen. Luennot ja luentodiat. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto.

Minkä www-osoitteen valitsen lähdeluetteloon?

Periaatteena toimii se, että lukija pääsee helposti käyttämiesi lähteiden pariin. Merkitse verkkolähteeksi sivuston "kotiosoite" (englanniksi "home") eli hierarkkisesti ylin osoite.

Jos kaikki käyttämäsi tieto löytyy yhdestä osoitteesta, merkitse tämä osoite lähteeksi. Jos käytät esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran sivustoilla useampaa alasivua hyödyksesi, merkitse lähteeksi kotiosoite http://www.mielenterveysseura.fi/

Lähdeluettelo

Kirjallisten tehtävien loppuun laaditaan luettelo tehtävässä käytetyistä lähteistä tekijöiden mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Lähdeluetteloon ei merkitä lähteitä, joihin tekstistä ei löydy viittausta. Lähdeviitteiden merkitsemisessä on eroja sen suhteen, onko kyseessä (1) yhden tai useamman tekijän kirjoittama kirja, (2) toimitetussa kirjassa oleva artikkeli, (3) aikakauslehdessä julkaistu artikkeli, (4) jokin tietty verkkolähde, (5) verkkosivuston kotiosoite tai (6) luentotallenne. Seuraavassa on esimerkki jokaisesta tapauksesta:

Golombok, S. (2020). We are family. What really matters for parents and children. Scribe.



Lupton, R. (2016). Rethinking values and schooling in white working-class neigbourhoods. Teoksessa C. Timmerman, N. Clycq, M. Mc Andrew, A. Balde, L. Braeckmans & S. Mels (toim.), Youth in education. The necessity of valuing ethnocultural diversity (s. 27-44). Routledge.



Mäkelä, L. (2021). Opettajien kokemuksia työn tuunaamisesta koira-avusteisen pedagogiikan avulla. Tarkastelussa työn vaatimukset, työn voimavarat ja hyvinvointi työssä. Aikuiskasvatus, 41, 222-235. https://doi.org/10.33336/aik.111578



Sorsa, T. & Rotkirch, A. (2020). Työ ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheissä. Perhebarometri. Väestöliitto. https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/tyo-ja-perhe-ne-yhteen-soppii/



Suomen kasvatustieteellinen seura FERA. https://www.kasvatus.net/



Valkonen, L. (2021). Laadullisen tutkimusaineiston hankinta. Luentotallenne. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto. (Jos sama henkilö on tehnyt useamman luennon samana vuonna, niin lähdeluettelossa luennot erotetaan toisistaan vuosiluvun perässä olevalla kirjaimella 2021a, 2021b, 2021c jne.)

Lisää ohjeita

Tarkempia ohjeita sekä ohjeet esseen muotoilusta löydät kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan esseeohjeiden sisältämästä tyylipohjasta: Jyväskylän yliopiston viittausohjeet 

Voit halutessasi perehtyä APA:n (American Psychological Association) ohjeisiin lisää Jyväskylän yliopiston kirjaston kirjastotuutorin viittausohjeiden, Psykologia-lehden kirjoittajaohjeiden tai APA:n ohjesivuston avulla:

http://www.psykologia.fi/kirjoittajille/yleiset-ohjeet-kirjoittajille

https://apastyle.apa.org/products/publication-manual-7th-edition --> Style and grammar guidelines