Sosiaalityö: Saila Kainulainen eteni avoimen väylältä maisterin tutkintoon

Sen piti olla vain kokeilu, kertoo viitasaarelainen Saila Kainulainen yliopisto-opiskelustaan. Vaikka aluksi jännitti, hän huomasi pian, että opiskelu sujuu ja motivaatio vain kasvaa. ”Innostus vei mennessään ja jossain kohtaa havahduin, ettei kokonainen tutkinto ole enää kaukana. Avoimen väylä sosiaalityön tutkinto-opiskelijaksi oli silloin helppo valinta”.

Olen tehnyt 20-vuotisen työuran kunnan vanhus- ja vammaispalveluissa. Aluksi työntekijänä, myöhemmin esimiestehtävissä. Työni lipsui hiljalleen enimmäkseen hallinnollisiin tehtäviin, ja kaipuu asiakastyöhön alkoi kasvaa. Ajattelin, että sosiaalityön tutkinto työllistäisi varmasti jatkossakin.

Olen pohjakoulutukseltani opistotasoinen sosiaalialan ohjaaja. Ammattikorkeakoulussa ja ammatillisella puolella olen opiskellut mm. johtamista ja tietosuoja-asioita. Opistotasoinen pohjatutkintoni oli hankala, sillä siitä ei voinut jatkaa ylempään amk-tutkintoon. Päätinkin siksi lähteä suoraan sosiaalityön yliopisto-opintoihin.

Opiskelu yllätti positiivisesti

Yliopisto-opiskelusta minulla ei ollut varsinaisesti kokemusta ja se jännitti aluksi. Suoriudunko opinnoista? Ovatko ne kuivakkaan teoreettisia? Ovatko opinnot soviteltavissa työntekoon?

En aluksi lähtenyt edes tavoittelemaan tutkinto-opiskelua – vain kokeilemaan. Yllättävää oli, että pystyin heti soveltamaan opintoja omaan työhöni.

Tein sosiaalityön perusopinnot hyvin joustavasti Jyväskylän yliopiston avoimina opintoina Kokkolassa. Opiskelussa käytettävät digityökalut oli helppoa ottaa haltuun ja tukea käytännön asioihin oli aina saatavilla. Päällimmäisenä jäi mieleen, että kyllä meistä opiskelijoista hyvää huolta pidetään!

Väylän kautta sujuvasti tutkintoon

Olin opiskellut Kokkolassa sosiaalityön perus- ja aineopinnot ja Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa erityispedagogiikan perusopinnot sekä Viitasaaren alueellisessa ryhmässä aikuiskasvatuksen perusopinnot.

Yhtäkkiä huomasin, että minulla onkin aika paljon opintoja jo kasassa. Väylän kautta sosiaalityön tutkinto-opiskelijaksi hakeminen oli silloin selkeä jatkumo ja myös käytännössä helppoa. Opinnot jatkuivat luontevasti ja opinto-ohjaajan kanssa katsoimme yhdessä mitä vielä puuttuu ja saanko jotain aiemmin opiskeltua hyväksi luettua. Olen ollut kyllä todella tyytyväinen opiskelijapalveluihin, tukea saa, ja jopa muistutellaan, jos jokin on unohtunut.



Yhtäkkiä huomasin, että minulla onkin aika paljon opintoja jo kasassa. Väylän kautta sosiaalityön tutkinto-opiskelijaksi hakeminen oli silloin selkeä jatkumo ja myös käytännössä helppoa.

Avoimen väylä sopii mielestäni monenlaisiin tilanteisiin, etenkin aikuisopiskelijoille. Avoimessa voi kokeilla miltä yliopisto-opiskelu tuntuu ja on vapaus valita itselleen mieluisia opintoja. Miten joustava ja nykyaikainen instituutio yliopisto onkaan! Meille tänne pienelle paikakunnallekin on tullut opiskelumahdollisuuksia, on etäopintoja ja jalkautuvia palveluja.

Vahva selkänoja omaan työhön

Työskentelen nyt Viitasaarella vs. vammaissosiaalityöntekijänä ja palvelujohtajana. Näihin tehtäviin opinnot ovat antaneet todella paljon. Olen saanut osaamista kehittämistyöhön ja myös omassa ajattelutavassa on tullut muutos. En sano enää että ”mun mielestä asia on näin”, vaan voin perustella näkemyksiäni tieteellisellä tiedolla. Koen saaneeni laaja-alaista näkemystä yhteiskunnallisiin asioihin. Nyt vain täytyy jatkossakin pitää huolta, että pysyn ajan tasalla tuoreesta tutkimustiedosta!


En sano enää että ”mun mielestä asia on näin”, vaan voin perustella näkemyksiäni tieteellisellä tiedolla.