Jatkuva oppiminen on tulevaisuudessa normi
”Suomen tärkein kansallisvaranto on koulutettu työvoima”, toteaa sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta. Hän puhui Valtakunnallisilla sivistystyön päivillä 29.8. Tampereella. Hänen puheenvuoronsa tarjosi faktaa ja näkemyksiä työstä ja sen tulevaisuudesta.
Melin painotti koko koulutusketjun merkitystä, aina varhaiskasvatuksesta jatkuvaan oppimiseen. Yhteiskunnan kehityksen tärkeänä voimana ovat olleet korkeasti koulutetut opettajat. Tulevaisuudessa jatkuvan oppimisen rooli nousee yhä tärkeämpään rooliin. Melinin mukaan uuden oppimisen tulee olla kansalaisoikeus.
”Jatkuvasta oppimisesta tulee normi. Osaamista on kehitettävä säännöllisesti koko työuran ajan. Jokaisen työnkuvaan tulee sisällyttää ajatus siitä, että opin koko ajan uutta”, Melin arvioi.
Taustalla on muun muassa väestörakenteen muutos ja työikäisten määrän väheneminen. Suomalaisia syntyy nyt vähemmän kuin koskaan, ja vanhusväestön osuus väestöstä kasvaa. Samaan aikaan muutos yhteiskunnassa ja työelämässä kiihtyy.
Harri Melin kannustaa katsomaan koulutusta laajasti: ”Ei riitä, että meillä on korkeatasoinen korkeakoululaitos. Ihmiset ovat työelämässä pidempään kuin korkeakoulussa”.
Vastauksia oman osaamisen uudistamisen tarpeisiin
Jatkuvan oppimisen merkitys on tiedostettu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Opetusneuvos Annika Bussman esitteli Vapaan sivistystyön päivillä ajankohtaisia teemoja ministeriön näkökulmasta.
Meneillään on muun muassa parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. Uudistusta edistetään pian alkavassa Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeessa.
”Vapaan sivistystyön alueella kehittämistyö tapahtuu pitkälti kentällä. Toimijat muotoilevat toimintaansa itse. Raamit kehittämiseen tulevat valtiolta”, Bussman sanoo.
Osaamisen kehittäminen työelämässä kattaa laajan kirjon osaamistarpeita aina perustaidoista korkeaan osaamiseen. Opetusta, ohjausta ja tukea tarvitaan aina luku- ja kirjoitustaidon omaksumisesta syvän asiantuntijuuden kehittämiseen.
Jatkuvaa oppimista työtilanteesta riippumatta
Työelämä muuttuu, entä osaaminen? SITRAn johtava asiantuntija Milma Arola toi puheenvuorossaan näkemyksiä Osaamisen aika -projektityöstä, jossa on hahmotettu kokonaiskuvaa ja tulevaisuutta suomalaisen yhteiskunnan osaamistarpeiden näkökulmasta.
Osaamisen merkitys kestävän kasvun ja hyvinvoinnin tekijänä kasvaa. Muutosnopeus haastaa ja ravistelee nykyisiä järjestelmiä ja käytänteitä. Yhtenä merkittävänä muutostrendinä on monimuotoisuus, joka tulevaisuudessa on uusi normaali.
”Oppiminen on tulevaisuudessa jatkuvaa työtilanteesta riippumatta”, Arola painottaa. Osaamisen tuottamisen tavat ovat muutoksessa. Yhä enemmän koulutusta tuotetaan ja tunnustetaan jatkossa koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Osaamistarpeisiin vastaavat tulevaisuudessa ketterät ja joustavat osaamisen kehittämisen tavat ja uudenlaiset koulutusjärjestelmän, työelämän ja epävirallisten verkostojen yhteistyön muodot.
”Oppimis- ja uravalmiudet ovat yhä olennaisempi osa asiantuntijuutta”, Milma Arola toteaa.
