Korkeakoulutettujen tarve kasvaa mutta määrä vähenee – avoimen väylä uskottavaksi reitiksi opiskelijavalinnoissa
”Koulutuksella ja työllisyydellä on valtava yhteys, joka vain vahvistuu”, toteaa Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen. Puheenvuorossaan Toinen reitti yliopistoon -hankkeen väliseminaarissa 13.6. Mielityinen kumosi tutkittuun tietoon perustuen ajatuksen siitä, että suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja. Näin on vielä nelikymppisten ikäluokassa, nuoremmissa korkeakoulutettujen prosenttiosuudet ovat laskeneet jo hyvän tovin. 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä Suomi on korkeakoulutettujen osuudessa OECD-maiden keskiarvon alapuolella.
Osaamisen ennakointifoorumin mukaan vuonna 2030 uusista syntyvistä työpaikoista 80 prosentissa tarvitaan korkeatasoista osaamista. Tällä hetkellä 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä korkeakoulututkinto on 35 prosentilla. Arvio korkeakoulutettujen työvoimatarpeesta (2017–2035) on 56 prosenttia.
Kun palettiin lisätään syntyvyyden lasku ja väestön keskittyminen suuriin kaupunkiseutuihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle, voidaan todeta, että haaste korkeakoulutuksen lisäämiseksi ja kehittämiseksi on ilmeinen.
”Paine jatkuvaan oppimiseen kasvaa. Korkeakoulutuksen saavutettavuuden kehittämisessä tulisi nähdä ja ajatella osaamisen päivittämistä”, Mielityinen totesi.
Jatkuva oppiminen on megatrendi, joka ulottuu eri koulutusasteille ja työelämään. Se edellyttää uudenlaisia joustavia opintopolkuja, jotka mahdollistavat tarvittavan osaamisen kehittämisen erilaisissa elämäntilanteissa.
”Millä tavalla voidaan tukea enemmän kustannustehokasta, verkostoivaa ja urakehitystä aktivoivaa oppimista?” Mielityinen kysyi seminaaripuheenvuorossaan.
Uusia väyläpilotteja sekä opintopalveluiden kehittämistä
Toinen reitti yliopistoon on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen korkeakoulutuksen kehittämishanke, jossa on mukana 11 suomalaista yliopistoa. Sen tavoitteena on uudistaa ja laajentaa avoimen yliopiston väylä sekä edistää sujuvia siirtymiä korkeakouluun.
Väylästä kehitetään hankkeessa uskottavaa valintatapaa yliopistoon niin opiskelijamäärän kuin hakukohteiden sekä hakukelpoisuusvaatimusten osalta. Kehittämistä tehdään käytännössä kokeilemalla ja pilotoimalla sekä luomalla näistä kokemuksista malleja yliopistojen ja tieteenalojen käyttöön.
TRY:n väliseminaari tarjosi tuoretta tietoa hankkeen piloteista. TRY-hankkeen työpaketti 1:n vetäjä Jenni Krapu esitteli yliopistoyhteistyötä toiselle asteelle kohdennetun näyttöreitin kehittämisessä, jossa ovat mukana muun muassa kaikki Suomen oikeustieteelliset tiedekunnat. Työpaketin 2 Piia Leppämäki ja Johanna Sorvari kertoivat Jyväskylän yliopiston kauppatieteiden väylän sekä Aalto-yliopiston tekniikan väylän piloteista. Työpaketti 2 suunnittelee ja pilotoi vaihtoehtoista reittiä, joka on tarkoitettu erityisesti toisen asteen jo suorittaneille.
Työpaketin 3 vetäjä Nina Haltia kertoi elinikäisen oppimisen reitin kehittämisestä ja siihen liittyvästä yhteistyöstä. Haltia muistutti, että myös aikuisten joukossa on heitä, jotka tarvitsevat korkeakoulutusta, ja lisäksi työelämän muutokset synnyttävät tarpeen lisäkouluttautumiselle. Haltia nimesi kaikille työpaketti 3:n piloteille yhteisiksi tavoitteiksi ovat saavutettavuuden lisäämisen, työelämätarpeiden huomioimisen ja yliopistojen välisen yhteistyön lisäämisen.
Hankkeen neljäs työpaketti keskittyy tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen eri reiteillä. Työpaketin vetäjä Ulla Kekäläinen sekä Riina Kärkkäinen ja Leea Huusko esittelivät tähänastista prosessia sekä koulutuspolun kriittisiä pisteitä, joissa opiskelija tarvitsee eniten tukea. Kriittisiä pisteitä on kartoitettu hankkeessa palvelumuotoilun ja kyselyn avulla.
Pilotointityöhön voi tutustua lisää TRY-hankkeen verkkosivuilla olevien case-esitysten avulla.
Väyläopinnoilta toivotaan joustavuutta ja hyvää ohjausta
Nuoret ja opiskelijavalinnat -paneelikeskustelussa kuultiin näkemyksiä väylistä lukiolaisten, opinto-ohjaajan, ammatillisen koulutuksen ja ylioppilaskunnan näkökulmista. Keskustelua luotsasi Avoimen foorumin puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen.
Väylien kehittämisen etuna panelistit pitivät yhä sujuvampaa siirtymää korkeakouluopintoihin ja mahdollisuutta unelmien toteuttamiseen. Huolenaiheena oli tämän opiskelijavalinnan muodon tasa-arvoisuus muun muassa rahoituksen näkökulmasta. Valintakokeet ovat paneelin mukaan jatkossakin tarpeelliset todistusvalinnan ja väylien rinnalla.
”Väylien kautta tapahtuvaan opiskelijavalintaan tarvitaan lisää paikkoja, jotta se olisi uskottava”, totesi Suomen lukiolaisten liiton Järvi-Suomen piiri edunvalvontavastaava Meri Kärkkäinen. Hän kantoi huolta näyttöreitin laajuudesta ja siitä, kuinka lukio-opintojen ohella tehtävät opinnot vaikuttavat opiskelijan jaksamiseen. Ratkaisuna tähän Kärkkäinen ehdotti väyläopintojen joustavuutta ja mahdollisuutta opiskella eri tahtiin.
OSKU ry:n pääsihteeri Juuso Luomala muistutti, että opintojen ohessa suoritettaviin väyläopintoihin tarvitaan hyvä ohjaus ja tuki.
”Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden ikähaitari on laaja. Erilaisissa yksilöllisissä tilanteissa tarvitaan erilaisia väyliä”, Luomala sanoi.
Väyläkään ei ole automaatti tutkintokoulutukseen. TRY-hankkeen piloteissakin pohditaan käytännössä, kuinka opiskelijavalinta väyläopintojen jälkeen pisteytetään.
”Opintomenestys väyläopinnoissa on osoitus osaamisesta ja motivaatiosta. Hyvät tiedot ovat osoitus valmiudesta. Jos opiskelija on innostunut ja motivoitunut, miksei häntä otettaisi tutkintokoulutukseen”, kysyi Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Armi Nurmi.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen vastaava Nikolas Bursiewicz muistutti siitä, että väyläopinnot tulee voida varmasti hyväksilukea osaksi tutkintoa.
”Myös opiskelutaitoja edistäviin yleisiin opintoihin tulisi olla mahdollisuus väylän kautta”, Bursiewicz sanoi.
Asenneilmapiiri avoimen väylää kohtaan on muuttunut
Toinen reitti yliopistoon -hankkeen projektipäällikkö Paula Savela totesi väliseminaarissa, että nyt on yliopiston opiskelijavalintojen kokonaisvaltaisen kehittämisen aika. Opiskelijan etu on eturintamassa tässäkin kehittämisessä. Jo nyt väylän kautta valittavien opiskelijoiden määrää on kasvatettu useissa hakukohteissa ja aiemmin kohtuuttomiin valintaperusteisiin on hanketyön aikana saatu muutoksia.
”Tätä hanketta tehdään täydellä sydämellä. Tuntuu, että teemme työtä, jolla on merkitystä”, Savela linjasi.
”Väylien kehittämisellä on saatu ja ansaittu laaja tuki. Asenneilmapiiri on muuttunut ja väylät ovat saaneet hyväksynnän yhteiskunnassa”, kiteytti hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso.
Toinen reitti yliopistoon -hankkeen väliseminaarin esitykset, puheenvuorot ja paneeli ovat katsottavissa verkossa.