Oppivat aivot ja lukutaito: Auta oppimaan, kannusta kielen käyttöön
Mitä kieli merkitsee minulle? Mitä sillä pystyy tekemään? Luku- ja kirjoitustaitojen opettaminen on mahdollisuuksien luomista. Edellä esitetyt kysymykset ovat olennaisia lukutaidon kehityksessä lukumotivaation näkökulmasta.
Lukutaidon asiantuntija, myös LUKILOKI-hankkeessa mukana ollut Sanna Luokomaa kannustaa tuomaan elämyksellisyyden ja merkityksellisyyden osaksi lukutaidon kehittämistä ja osaksi lukuilon löytämistä: tavoitteena on tukea oppijoiden kasvua kohti lukevaa elämäntapaa.
”Luku- ja kirjoitustaitojen edistämisessä motivaatiolla ja opetuksen yksilöllistämisellä on suuri merkitys. Kun opettaja perehtyy lasten tai nuorten elämismaailmaan, oppimisen tarpeisiin vastaaminen on helpompaa.”
Luku- ja kirjoitustaitojen kehittyminen on jatkumo. Se etenee taso kerrallaan: uudet taidot kasvavat aiemmin opittujen varaan. Oppijan yksilöllisten taitotasojen tunnistaminen onkin olennainen lähtökohta luku- ja kirjoitustaitojen oppimisen tukemisessa.
Lukeminen on aivoille jotain uutta
Oppivat aivot ovat myös lukutaidon kehittymisen paikka. Aivotutkija Tiina Parviainen muistuttaa, että evoluution näkökulmasta lukeminen on jotain uutta, eräänlainen lisäosa, joka tekee visuaalisista symboleista merkityksellisiä.
Kehityksen aikana aivoihin rakentuu verkosto, joka mahdollistaa tekstin käsittelyn. Monesti se sujuu hyvin, mutta joskus aivojen kehityksellisessä ohjelmassa tapahtuu virheitä ja lukemaan oppiminen ei olekaan itsestään selvää. Tällöin oikeanlaisella tuella on suuri merkitys lukutaidon oppimisessa.
Aivot muovautuvat jatkuvasti, erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana. Lukeminen myös muuttaa aivoja, opettaa uutta. Lukutaito on portti, jonka avulla aivojen käsitemaailmaa voi rikastaa.
Aivot oppivat jatkuvasti
”Oppiminen ei ole erillinen tila, johon aivot laitetaan, vaan aivot oppivat jatkuvasti. Se on aivojen tärkein tehtävä. Kerätä ympäristöstä tietoa, joka toistuu systemaattisesti ja auttaa selviämään maailmassa”, Parviainen kertoo.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, ja vuorovaikutusta tapahtuu monilla eri tasoilla. Vuorovaikutuksessa kielelliset ja keholliset viestit sekä kehon reaktiot ohjaavat tiedollisia prosesseja.
”Oppimista ja hyvinvointia ei voi ajatella toisistaan erillisenä. Aivot ulottuvat päästä varpaisiin asti. Omalla keholla ja hyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus oppimiseen”, sanoo Parviainen.
- Näistä teemoista avoin yliopisto tarjoaa myös kaikille avoimia opintomahdollisuuksia: Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja opettaminen -opinnoissa sekä myöhemmin tänä vuonna avautuvalla Aivotietoa oppimisen tueksi -kurssilla.